Tornion ja Haaparannan välisen rautatieliikenteen käynnistämiselle esitetään 1,9 miljoonan euron vuosittaista rahoitusta.
Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksensä vuoden 2026 talousarvioesityksen täydentämisestä. Siinä aloitetaan uusia väylähankkeita ja parannetaan liikenneyhteyksiä eri puolilla Suomea. Täydentävästä talousarviosta saadaan myös joululahja Lapille.
– Pohjoisen yhteyksiä kehitetään, kun henkilöjunaliikenne Tornio-Haaparanta-reitillä käynnistyy ensi vuonna. Tällä hankkeella edistetään koko Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta samalla kun arjessa tarvittavat yhteydet paranevat, sanoo viestintä- ja liikenneministeri Lulu Ranne (PS).
Ministerin mukaan rahoituksella saadaan aloitettua henkilöjunaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä. Hänen mukaansa rahoitus on turvattu ainakin tulevalle vuosikymmenelle asti.
– Toki tulee uusia sopimuskausia ja niissä sitä voidaan tarkentaa.
Ranne sanoo olevansa iloinen paitsi alueen asukkaiden, myös elinkeinoelämän ja koko Perämerenkaaren osalta.
– Työssäkäyntialue tiivistyy ja tietenkin tässä on matkailullisiakin näkökulmia. Puhumattakaan siitä, että tämä tukee ehdottomasti meidän kriisinkestävyyttä.
Seuraavaksi yksityiskohdista aletaan keskustella Ruotsin liikenneviranomaisten kanssa.
”Ilon ja onnen päivä”
Suomesta on ollut jo vuoden verran valmiina sähköistetty rautatieyhteys Ruotsiin. Viimeiselle runsaan 20 kilometrin rataosuudelle kytkettiin sähköt viime vuoden marraskuussa. Tämän jälkeen on odoteltu rahoitusta henkilöjunaliikenteen aloittamiseksi.
Tornion kehitysjohtaja Sampo Kangastalon pöydälle asia tuli heti hänen paluumuutettuaan Tornioon vuonna 2008.
Nyt kehitysjohtaja on ehtinyt työskennellä kolmen kaupunginjohtajan kanssa. Edunvalvontatyö radan sähköistyksen eteen oli pitkällinen urakka, mutta nyt kirsikaksi kakun päälle on tulossa lähitulevaisuudessa henkilöliikenteen alkaminen raiteilla.
– Vaikka olen pienenä palana itse tässä ollut mukana, niin vuoristoneuvos Tuuran sanoin: tämä on ilon ja onnen päivä, naurahtaa Kangastalo.
Ministeri Ranne kiittelee alueen kuntia ja kaupunkeja siitä, että ne ovat pitäneet asiaa esillä aktiivisesti ministeriön suuntaan.
– Aina kun puhutaan poliittisista päätöksistä voi tulla mutkia matkaan. Nyt menimme maaliin asti, Ranne sanoo.
Alueen yhteinen hanke
Tornion kaupunki on varautunut kattamaan viisi prosenttia hankinnan koko rahoitussummasta. Tätä täydentää muiden Meri-Lapin kuntien ja Oulun kaupungin rahoitus.
Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutupäällikkö Sari Moisanen kertoo, että kehittämiskeskuksen vuoden 2026 talousarvioon on varattu 50 000 euroa henkilöraideliikenteen hankintaa varten. Summa jakautuu kuntien kesken asukasluvun mukaisesti. Rahoituspäätös koskee vuosia 2026–2030.
Kehittämiskeskuksen budjetti odottaa kuntien vuoden 2026 talousarviokäsittelyjä ja päätöksiä. Oulun kaupunki on hyväksynyt syyskuussa maksimissaan 50 000 euron ja 25 prosentin osuuden kuntarahoituksesta.
Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala kertoo, että alustavien arvioiden mukaan tuen tarve olisi enimmillään 1,4–2,1 miljoonaa euroa vuodessa.
– Hienoa, että rahoitusta tulee tavallaan enimmäismäärä, mikä ollut tuossa haarukassa. Tuolla rahalla saa sen 30 vuoroparia viikossa, Kujala sanoo.
Valtion liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvitysten mukaan lähijunaliikenne ei missään kannata pelkillä lipputuloilla. Traficomin mukaan jopa vilkas Helsingin seudun liikenne tarvitsee tukea.