YK:n lastenrahaston Unicefin uuden Maailman lasten tila -raportin mukaan yli 417 miljoonaa lasta eli joka viides lapsi matalan ja keskitulon maissa kärsii vakavaa puutetta vähintään kahdesta päivittäin tarvitsemastaan peruspalvelusta. Nämä palvelut ovat elintärkeitä lasten terveydelle, kehitykselle ja hyvinvoinnille.
Raportti perustuu yli 130 matalan ja keskitulon maan tietoihin ja arvioi moniulotteisen köyhyyden laajuutta mittaamalla puutteita kuudessa kategoriassa: koulutus, terveys, asuminen, ravitsemus, sanitaatio ja vesi. Tutkimuksen mukaan 118 miljoonaa lasta kokee puutetta kolmessa tai useammassa kategoriassa, ja 17 miljoonaa lasta kokee puutetta neljässä tai useammassa kategoriassa.
Lasten köyhyys on suurinta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Sanitaatio on yleisin vakava puute, josta lapset kärsivät. Matalan tulotason maissa 65 prosentilla lapsista ei ole pääsyä käymälään.
Useat valtiot ympäri maailmaa ovat vähentäneet kansainvälisen avustustyön rahoitusta. Unicefin mukaan rahoituksen leikkaukset voivat johtaa 4,5 miljoonan alle 5-vuotiaan lapsen kuolemaan vuoteen 2030 mennessä. Järjestö arvioi, että leikkausten seurauksena kuusi miljoonaa lasta on vaarassa jäädä pois koulusta ensi vuoteen mennessä.
Raportissa tarkastellaan myös tuloköyhyyttä, joka rajoittaa entisestään lasten mahdollisuuksia saada ravintoa, koulutusta ja terveyspalveluita. Viimeisimpien tietojen mukaan yli 19 prosenttia lapsista maailmassa kasvaa äärimmäisessä köyhyydessä, eläen alle kolmella USA:n dollarilla päivässä. Lähes 90 prosenttia näistä lapsista asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.
Köyhyys lisääntyy myös korkean elintason maissa
Raportti sisältää analyysin myös 37 korkean tulotason maasta. Sen mukaan noin 50 miljoonaa lasta elää suhteellisessa köyhyydessä, eli heidän kotitalouksillaan on huomattavasti vähemmän tuloja kuin useimmilla muilla heidän maassaan. Suhteellinen köyhyys voi kaventaa lasten täysipainoisen osallistuminen mahdollisuuksia arjessa.
Vaikka köyhyys laski vuosina 2013–2023 keskimäärin 2,5 prosenttia 37 maassa, on kehitys monissa maissa pysähtynyt. Esimerkiksi Ranskassa, Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa köyhyys kasvoi yli 20 prosenttia. Positiivista kehitystä tapahtui puolestaan esimerkiksi Sloveniassa, jossa köyhyysaste väheni yli neljänneksellä, pääasiassa vahvan perhe-etuusjärjestelmän ja minimipalkkalainsäädännön ansiosta.