Ensimmäiset näkivät suurelokuva Kullervon tarinan – ohjaaja sai heti palautetta miehiltä, jotka eivät paljon puhu

Kalevala-aiheiset suurelokuvat saattavat saada jatkoa, jos yleisö löytää Kullervo-elokuvan.

Antti J. Jokinen haluaisi tehdä Kalevala-elokuvia myös jatkossa. Joensuussa ohjaaja asettui yhteiskuvaan elokuvan näyttelijöiden kanssa.

Suurelokuva Kalevala: Kullervon tarina on saanut kutsuvierasensi-iltansa.

Kalevalasta ammentavaa elokuvaa on esitetty kutsuvieraille Nurmeksessa ja Joensuussa.

Kutsuvierasnäytökset järjestettiin ensin Pohjois-Karjalassa, koska elokuva on kuvattu pääosin Nurmeksessa ja merkittävä osa rahoittajista on maakunnasta.

Suuren yleisön nähtäväksi elokuva tulee 16. tammikuuta.

Kaksi mustiin nahka-asuihin pukeutunutta miestä painii kalliolla. Otos elokuvasta Kalevala: Kullervon tarina.
Kalevala: Kullervon tarina tähtää kansainväliseen levitykseen. Tarinan lisäksi elokuva pyrkii vakuuttamaan yleisön luontokuvauksella. Kuva: Marek Sabogal

Elokuvan ohjaaja Antti J. Jokinen sanoo olevansa ylpeä elokuvasta.

– Elokuva on tehty todella huolella. Siinä toteutuu mielikuvitusmaailma, joka minulla on ollut, sanoo Jokinen.

Jokisen mukaan ensimmäisten näytösten perusteella Kullervon tarina koskettaa etenkin vanhempia miehiä. Mieleen on jäänyt kohtaaminen Nurmeksessa.

– Miehet tulivat kättelemään ja sanoivat, että oli hyvä pätkä ja että kosketti todella paljon. He olivat samantapaisia miehiä kuin tässä elokuvassa on: miehiä, jotka eivät paljoa puhu, mutta tuntevat voimakkaasti.

Tarinan keskiössä on isän ja pojan suhde

Kullervon tarina pohjautuu Kalevalaan, mutta on itsenäinen teos. Käsikirjoituksesta vastaavat ohjaaja Antti J. Jokinen ja Jorma Tommila.

Jokisen mukaan elokuva kertoo kostosta, isän ja pojan kipeästä suhteesta ja siitä, miten vihan kierre voi lopulta tuhota ihmisen. Kullervoa näyttelevä Elias Salonen näkee, että elokuvassa on kyse myös anteeksiannosta.

– Ja nähdyksi tulemisesta. Kullervo on väärinymmärretty, eikä hänen potentiaaliaan hyödynnetä, koska ihmiset eivät näe hyvää, joka hänessä on, toteaa Salonen.

Näyttelijät Eero Aho ja Elias Salonen poseeraavat kameralle nyrkit pystyssä ja nauraen.
Elias Salonen (oik.) tekee päähenkilö Kullervona ensimmäisen elokuvapääroolinsa. Untamona elokuvassa nähdään Eero Aho. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Jatko-osa on mahdollinen

Elokuvan nimi on kaksiosainen, mikä viittaa siihen, että jatko-osia saattaa olla luvassa.

Ohjaaja Antti J. Jokinen ja elokuvaan tuottajiin kuuluva Marko Röhr ovat yhtä mieltä siitä, että Kalevalassa on aineksia useampaan elokuvaan.

– Kaikki riippuu siitä, miten Kullervon tarina menestyy. Tällaiset elokuvat ovat valtavia projekteja ja isoja investointeja, Röhr muistuttaa.

Suomen mittakaavassa Kullervon tarina on suurelokuva. Jokisen mukaan tuotanto on kolme tai neljä kertaa kalliimpi kuin suomalaiset elokuvat keskimäärin.

– Jos minulta kysytään, niin mielelläni jatkaisin. Toisaalta tämä on ollut iso työ, ja nyt pitää vetää happea. Mutta ehdottomasti Kalevala on inspiroinut minua voimakkaasti.

Näyttelijät Elias Salonen ja Janne Hyytiäinen kertovat, mitä ajattelevat Kullervo-elokuvan luontokuvauksesta

Voiko elokuva olla matkailuvaltti?

Pohjois-Karjalassa elokuvaan kohdistuu isoja odotuksia. Sen toivotaan muun muassa tuovan näkyvyyttä ja vahvistavan maakunnan matkailua.

Nurmeksessa on käynnissä ideakilpailu, jossa kehitetään Kalevala-aiheisia tapahtumia ja matkailutuotteita. Elokuvaa rahoittanut Pohjois-Karjalan osuuskauppa puolestaan laajentaa Bomballe rakennettua lavastekylää. Tarkoitus on hyödyntää kylää matkailussa.

Kalevala-elokuvian kuvauksien rekvisiittaa.
Elokuvaa varten Nurmeksen Bomballe on rakennettu muun muassa hirsitorppa. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Elokuvassa sivuroolissa nähtävä, Pohjois-Karjalan Kiteellä asuva näyttelijä Janne Hyytiäinen uskoo, että elokuvan luontokuvaus voi houkutella seudulle matkailijoita.

Iso osa kohtauksista on kuvattu aidossa itäsuomalaisessa luonnossa: Pielisen rannoilla, Hiidenportin kansallispuistossa, Rautavaaran Pumpulikirkossa.

– Kun mietitään ilmastonmuutosta, luontokatoa ja metsähakkuita, niin elokuvassa nähtävä erämainen luonto voi saada ihmiset matkustamaan tänne, Hyytiäinen sanoo.