Ennen kuntouttavaa työtoimintaa tamperelainen Rami Lifländer ei ollut tehnyt ”oikeastaan mitään” kymmeneen vuoteen.
Terveys oli romahtanut ja alkoholia kului.
– Kakarasta saakka olen tottunut tekemään asiat niin, että minnekään ei mennä selvin päin. Tuntui ihan mahdottomalta. Ei löytynyt edes halua tehdä mitään, ja sitten jäin sinne kotiympyrään.
Sisältöä elämään toi lopulta kuntouttava työtoiminta. Sieltä löytyi ystäviä, joiden kanssa Lifländer perusti bändin.
Nyt Lifländerin ja bändikavereiden kuntouttava työtoiminta on lopetettu.
Näin käy pian tuhansille pitkäaikaistyöttömille.
Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että kuntouttava työtoiminta joudutaan lakkauttamaan nykymuodossaan. Toiminnan oli tarkoitus siirtyä takaisin kunnille vuonna 2027, mutta ministeriön mukaan tämä ei ole mahdollista.
Kuntouttavan työtoiminnan määrää on jo vähennetty rajusti koko maassa sen jälkeen, kun palvelu siirtyi hyvinvointialueille vuonna 2023. Isoin pudotus on nähty tänä vuonna.
Syyskuussa osallistujamäärä oli noin 12 200 eli 4 200 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pirkanmaalla laskua oli eniten, noin 1 700 asiakasta.
Kunnista suurin romahdus on nähty Tampereella, jossa asiakasmäärä oli syyskuussa laskenut lähes tuhannella verrattuna viime vuoteen.
Samalla kun pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu sosiaalipalvelu on jo vähentynyt, pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut Suomessa lähes 33 prosenttia.
Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa pitkäaikaistyöttömyyden kasvavan jatkossa entisestään.
Vaikuttavuus jäänyt heikoksi
Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) alkoi vähentää kuntouttavaa työtoimintaa kesällä.
Sosiaalityön johtaja Elina Anttila vakuuttaa, että kyse ei ole rahasta.
Pirha aikoo uudistaa työikäisten sosiaalipalvelut ja selvittää aiempaa tarkemmin, mihin palveluun ihminen oikeasti kuuluu.
Anttilan mukaan kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuus on jäänyt heikoksi, vaikka Tampereella on eniten asiakkaita Suomen kunnista.
– Palvelun vaikuttavuus ei näytä paranevan, vaikka sitä on enemmän. Siinä kohtaa on syytä pysähtyä, että olemmeko tunnistaneet asiakkaiden palvelutarpeet oikein, Anttila sanoo.
Koko Pirkanmaalla noin 10 prosenttia kuntouttavan työtoiminnan osallistujista on edennyt ”tarkoituksenmukaisesti palveluissa eteenpäin” eli siirtynyt työllisyyspalveluiden asiakkaaksi joko koulutukseen, työkokeiluun tai lopulta työnhakijaksi.
Ihmiset voivat jättää työmarkkinat kokonaan
Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan apulaisprofessorin Satu Pyöriän mukaan kuntouttava työtoiminta ei ole välitön työllistämispalvelu, vaan askel kohti kuntoutumista ja uusia taitoja.
– Siltä on odotettu liikaa epärealistisia työllisyysvaikutuksia.
Pyöriän mukaan kuntouttava työtoiminta ohjaa parhaimmillaan ihmisiä työmarkkinoille. Samalla se antaa päivärytmin ja sosiaalisia verkostoja sekä oppilaitosyhteistyössä uusia taitoja.
Hänen mukaansa kuntouttavan työtoiminnan väheneminen on ollut odotettavissa, koska hyvinvointialueiden rahoitus sosiaalipalveluille on kireää.
Pirhan kuntouttavan työtoiminnan vähentäminen on osunut erityisesti sote-järjestöihin, jotka tuottavat Tampereella suurimman osan palvelusta.
Nauha ry:n toiminnanjohtaja Juha Kallio uskoo, että kuntouttavan työtoiminnan loppuminen voi tiputtaa monen pois kelkasta.
– Yksinäisyyden vähentäminen on ollut yksi tärkeä tavoite tässä toiminnassa. Kun jäädään taas yksin kotiin, sieltä on hirveän vaikea lähteä takaisin liikenteeseen.
Palvelusta tippunut Rami Lifländer tuntee monia muitakin, joilta kuntouttava työtoiminta on lopetettu.
– Nyt ne on pelkästään siellä kotona vetämässä roinaa ja viinaa ja pillereitä. Tämä oli myös päihdekuntoutus ja mielenterveyskuntoutus. Mitä sille tapahtuu?
Pyöriän mielestä riskinä on, että ihmiset hakeutuvat kokonaan pois työmarkkinoilta ja suuntautuvat esimerkiksi hakemaan työkyvyttömyyseläkettä.
– Mikäli palveluita vain vähennetään eikä tilalle tule muita palveluita, ihmiset jäävät pahimmassa tapauksessa heitteille.
Katkos kuntouttavissa palveluissa
Sosiaalipalvelujen uudistuksessa Pirha aikoo vahvistaa sosiaalista kuntoutusta siirtämällä sinne rahaa kuntouttavasta työtoiminnasta.
Ajatuksena on, että sosiaalisen kuntoutuksen asiakasmäärä nousee samalla, kun kuntouttavan työtoiminnan määrä vähenee.
Vielä näin ei ole käynyt. Myös sosiaalisen kuntoutuksen asiakasmäärä on laskussa. Syyskuun lopussa palvelussa oli 391 asiakasta eli 176 vähemmän kuin vuosi sitten.
Sosiaalityön johtajan Elina Anttilan mukaan kyse on siitä, että uudistus on vasta lähtökuopissa.
Sosiaalisen kuntoutuksen saatavuuden pitäisi parantua Pirkanmaalla vuodenvaihteessa. Lisäksi järjestöjen ryhmätoimintaan on lisätty tänä vuonna avustuksia.
Hallituksen suunnitelmissa sosiaalinen kuntoutus on jäämässä hyvinvointialueiden vastuulle myös jatkossa.
Nauha ry:n Juha Kallion mukaan resurssien siirtäminen sosiaaliseen kuntotutukseen aiheuttaa katkoksen järjestön palvelussa eikä toimintaan ole tällä hetkellä tarpeeksi rahaa.
– Jos on 70 asiakasta yhtä aikaa ja puolikkaan työntekijän resurssi, niin kuinka laadukasta toiminta silloin on?