Maanantaina kokoontuvalle Kanta-Hämeen aluehallitukselle esitetään, että hyvinvointialueella käynnistetään yhteistoimintaneuvottelut.
Neuvottelut koskevat johto-, hallinto- ja asiantuntijahenkilöstöä, eli noin 800:aa työntekijää. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen sanoo, että esitys on talouden näkökulmasta välttämätön.
– Emme saaneet lottokoneesta tällä kierroksella mitään jättipottiakaan, joten menojen sopeuttaminen ja sen jatkaminen on välttämätöntä.
Neuvottelujen ulkopuolelle jäisivät pääosin välitöntä asiakastyötä tekevät ammattilaiset, kuten hoitohenkilöstö, pelastajat ja sosiaalityöntekijät.
Syynä ovat hyvinvointialueen kasvavat kustannuspaineet, talouden tasapainottamisohjelmien vajaa toteuma sekä pitkän aikavälin heikentynyt rahoitusnäkymä. Yhteistoimintaneuvottelujen perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt.
– Viestini on se, että jos sosiaali- ja terveystoimessa negatiivisella menokehityksellä hyvinvointialueen täytyy tehdä tällaisia ratkaisuita, niin olisiko se ongelma kuitenkin ihan vähän myös siellä rahoitusjärjestelmän puolella, Olli Naukkarinen kritisoi.
Irtisanomiset väistämättömiä, pehmeämpiäkin keinoja haetaan
Neuvottelujen tavoite on saavuttaa noin kuuden miljoonan euron pysyvä vuosittainen säästö, mikä vastaa enintään 150 henkilötyövuoden vähennystä.
Hallinnosta tullaan irtisanomaan, mutta ratkaisuja on tarkoitus hakea ensisijaisesti tehtävien tai toimenkuvien muutoksilla sekä määräaikaisten, eläköityneiden tai irtisanoutuneiden paikkojen täyttämättä jättämisellä. Työntekijöille voidaan myös tarjota toista tehtävää ja työsuhteita voidaan osa-aikaistaa.
– Henkilöstön irtisanominen on aivan viimeinen vaihtoehto näissä tilanteissa, olisin tosi iloinen siitä, jos se määrä hiukan pienenisi.
Hallinnon väki on Naukkarisen mukaan nyt jo tiukilla. Vaikka yt:t eivät kohdistu potilas- tai pelastustyötä tekeviin, näkee hän hallinnon supistamisella välillisiä vaikutuksia.
– Töiden valuminen hallinnosta muualle ei voi olla toteutustapa. Elämme teknologisessa ympäristössä, siellä on tiettyjä mahdollisuuksia. Katsotaan saadaanko johtamisen rakenteita tarkastelemalla jotain säästöjä.
Lisärahoitusta haetaan ehkä sittenkin
Vielä kesäkuussa hyvinvointialuejohtaja esitti, ettei Oma Häme hae valtiolta lisärahaa. Nyt tilanne on toinen, vaikka odotukset eivät ole korkealla.
– Pidän erittäin todennäköisenä, että haemmekin tätä lisärahoitusta. Tosin ainoastaan yksi Suomessa on sitä saanut, ja sekin summa ei ollut kovin suuri, joten selvästi on haluttu viestittää alueelle, että älkää hakeko lisärahoitusta, mutta sekin on keinovalikoimassa nyt.
Hallituksen myöntämästä lisärahoitusta Siun sotelle Pohjois-Karjalaan uutisoitiin lokakuun lopussa historiallisena.
Hyvinvointialuejohtaja kritisoi valtion lisärahoitusnyörien kireyttä.
– Ilmeisesti alueilla on varaa supistaa, koska tosi moni alue on hakenut lisärahoitusta sitä saamatta. Eli tulkitsen niin, että rahoittaja näkee, että toiminta on mahdollista. Ja mehän toimitaan sillä rahoituskehyksellä, jota meille annetaan.
Neuvottelujen ennakoidaan päättyvän helmikuun 2026 aikana. Ne käynnistetään välittömästi, mikäli aluehallitus hyväksyy esityksen 24. marraskuuta.
Yhteistoimintaneuvottelut olisivat tänä vuonna toiset Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle.
Uutista muokattu 20.11.2025 klo 12.33: Päivitetty kauttaaltaan ja lisätty hyvinvointialuejohtajan kommentit.