Keski-Suomen hyvinvointialue kieltäytyy kritiikistä huolimatta luovuttamasta yksikkökohtaisia tietoja kustannuksistaan.
Taustalla on 58 miljoonan euron säästöohjelma. Valtuusto käsittelee joulukuussa aluehallituksen esitystä, jossa palveluita karsittaisiin reippaalla kädellä.
Salailukiistassa on käytännössä kyse siitä, että hyvinvointialue ei ole suostunut avaamaan tarkempia lukuja ja perusteluita esityksen takana.
Esimerkiksi alueen terveysasemien kustannuksia pidetään liikesalaisuuksina. Niistä ei ole annettu tietoa myöskään kunnille, joista palveluja ollaan lakkauttamassa.
Pihtipudas epäilee viranhaltijoiden laskelmia
Palveluverkkoesityksen mukaan Pihtiputaan palveluista kertyy säästöä noin 2,5 miljoonaa euroa, jos kunnan sote-asema supistuu palvelupisteeksi ja vuodeosasto sekä hammashoitola suljetaan. Suurin osa summasta koostuu henkilöstökuluista.
Hyvinvointialueen viranhaltijat eivät Pihtiputaan tietopyynnöstä huolimatta ole kertoneet, millaisiin kustannuslaskelmiin palveluverkon karsiminen perustuu.
– Tulee väistämättä sellainen olo, että kun ei kerrota kaikkea, siellä on jotakin, mikä ei kestä julkisuutta, kunnanjohtaja Ari Kinnunen sanoo.
Kun yksikkökustannuksia ei julkaista, jää epäselväksi ainakin se, onko palvelujen tuottaminen pienessä yksikössä kalliimpaa kuin suuressa.
Kinnunen pohtii myös, miksi valtion rahoittamaa hyvinvointialuetta kohdellaan eri tavalla kuin kuntia.
– Kuntien oman toiminnan tiedot ovat aina julkisia, hän huomauttaa.
Samaa kummastelee Facebook-kirjoituksessaan myös Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen.
Mäkisen mukaan on hämmentävää ja jopa pelottavaa, jos hyvinvointialue tietopyynnön jälkeen kieltäytyy antamasta tietoja palvelujen kustannuksista, ”ilman, että ne täyttävät millään tavoin salaamisen perusteet”.
Taustalla kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunto
Myöskään Yle ei ole saanut Keski-Suomen hyvinvointialueelta pyytämiään yksikkökustannustietoja.
Talousjohtaja Aija Suntioinen perustelee tietojen salaamista Ylelle samoin kuin Pihtiputaalle: päätös perustuu lausuntoon, jonka kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV on antanut valtiovarainministeriölle alkuvuodesta.
– KKV näkee, että yksikkökustannustietojen julkaiseminen heikentää hyvinvointialueiden toimintaa hankintamarkkinalla ja johtaa julkisten varojen tehottomaan käyttöön. KKV:n lausunnon mukaan aluekohtaiset tiedot on syytä määrätä salassa pidettäväksi, Suntioinen toteaa Ylelle sähköpostiviestissään.
Suntioinen on tehnyt yksikkökustannustietojen salaamisesta viranhaltijapäätöksen yksittäisen tietopyynnön jälkeen toukokuussa 2025. Ylelle hän ilmoittaa, että tarvittaessa asiasta tehdään uusi valituskelpoinen päätös.
Päättäjätkin kummastelevat viranhaltijoiden tiukkaa linjaa yksikkökustannusten julkaisemisessa.
Muun muassa aluehallituksen puheenjohtaja Jani Ylälehto (kesk.) on samoilla linjoilla kunnanjohtaja Kinnusen kanssa siitä, että hyvinvointialueen pitäisi noudattaa samanlaista avoimuutta kuin kuntien.
Avoimuuden puolesta puhuvat myös tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Emilia Koikkalainen (kok.) ja aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja Eila Tiainen (vas.).
Valtuutetuille yksikkökustannustietoja on kerrottu, mutta tietojen tulkitseminen jää sekä Koikkalaisen että Tiaisen mukaan päättäjien omalle vastuulle.
Suuren kokonaisuuden ymmärtäminen edellyttää päättäjien mukaan lisätietojen hankkimista, ja sekin on oman aktiivisuuden tai oman valtuustoryhmän varassa.
Hyvinvointialueiden suhtautuminen tietojen julkisuuteen on tällä hetkellä nihkeää. Tämä käy ilmi yksityistä hyvinvointialaa edustavan Hyvinvointiala Hali ry:n tekemästä selvityksestä.
Hali on monen vuoden ajan kerännyt hyvinvointialueilta tuloslaskelmia muun muassa iäkkäiden ympärivuorokautisesta hoivasta. Hyvinvointialueet ovat aiempina vuosina toimittaneet Halille sen pyytämät toimintayksikkötasoiset tuloslaskelmat ja suoritetiedot.
Pääekonomisti Joel Kuuva kertoo, että tänä vuonna Hali sai pyytämänsä tiedot vain kolmelta hyvinvointialueelta eli Etelä-Pohjanmaalta, Länsi-Uudeltamaalta ja Kainuusta.
Muut, kuten Keski-Suomi, kieltäytyivät antamasta tietoja vedoten KKV:n lausuntoon ja siihen, että tuloslaskelmien julkaisu aiheuttaisi haittaa hyvinvointialueen toiminnalle.
Hali puolestaan pyysi hyvinvointialueen menettelystä lausunnon julkisoikeuden professori Tomi Voutilaiselta. Hän arvioi, että alueiden olisi pitänyt antaa Halille järjestön pyytämät tiedot joko kokonaan tai osittain.
Voutilainen toteaa lausunnossaan, että ”julkisten palvelujen kustannuksia koskevat yhteenvetotiedot eivät ole hyvinvointialueen liikesalaisuuksia silloin, kun kysymys on julkisoikeudellisten palvelujen tuottamisesta, kuten julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja tuotettaessa”.
Hyvinvointialueet eivät tästä huolimatta edelleenkään ole suostuneet luovuttamaan Halin pyytämiä tuloslaskelmia.
Kuuva luonnehtii omituiseksi tilannetta, jossa julkisesti rahoitetut sote-kustannukset ”pimitetään hyvin laajasti”.
– Se ei ole hyvä avoimuuden ja sote-palvelujen kehittämisen kannalta.