Hallitus varaa ensi vuoden täydentävästä talousarviosta 40 miljoonaa omalääkärimalliin, jolla pyritään parantamaan hoitoon pääsyä ja hoidon laatua.
Tästä vähintään puolet ohjataan erityisesti yrittäjä- tai ammatinharjoittajalääkäreiden palkkaamiseen hyvinvointialueille.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.), sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoivat torstaina eduskunnassa, miten vuosi siten julkistettu hanke on lähtenyt käyntiin.
Ministeri Juuson mukaan noin 750 000 potilaalle on nimetty omalääkäri viimeisen vuoden aikana. Hyvinvointialueet ovat ottaneet käyttöön erilaisia malleja, joille yhteistä on se, että potilaille taataan hoidon jatkuvuus samalla lääkärillä ja/tai hoitajalla.
Uusi omalääkärimalli eroaa aiemmin käytössä olleesta mallista juuri siinä, että alueet voivat itse määritellä, millainen malli sopii niiden asukkaille parhaiten.
Juuso kertoi, että kaikilla hyvinvointialueilla on jokin kokeilu jo käynnissä. Hyvinvointialueita on 21 ja Helsinki järjestää omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa.
Juuson mukaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on pisimmällä mallin rakentamisessa. Espoossa on muun muassa kokeiltu sekä virka- että yrittäjälääkäreitä. Myös Lapissa ja Kainussa malli on ministerin mielestä edennyt hienosti.
Ministeri Grahn-Laasonen totesi, että Länsi-Uudellamaalla on ollut hyviä kokemuksia juuri ammatinharjoittajalääkäreistä.
Tällä mallilla on pystytty houkuttelemaan lääkäreitä töihin julkiselle puolelle perusterveydenhuoltoon.
Hyvinvointialueet onnistuneet kulukurissa
Hallituksen tavoite on, että mahdollisimman monella hyvinvointialueella olisi jonkinlainen omalääkärimalli käytössä, ja mahdollisimman monella suomalaisella olisi omalääkäri.
Ministerit lupasivat vuosi sitten kertoessaan mallin paluusta, että hoidon laatu ja potilastyytyväisyys paranee ja kustannukset laskevat.
Sairauksien hoito tulee halvemmaksi, jos niihin tartutaan ensin terveyskeskuksissa, ei vasta erikoissairaanhoidossa.
Ministeri Ikonen iloitsi siitä, että hyvinvointialueiden kustannusten hillintä on liikkunut parempaan suuntaan.
Tänä vuonna kaikkien hyvinvointialueiden yhteenlaskettu ylijäämä on Ikosen mukaan noin 300 miljoonaa euroa, kun loppukesästä ylijäämä oli 230 miljoonaa euroa. Osa hyvinvointialueista on tosin raskaasti alijäämäisiä.
Mikä omalääkärimalli?
Mallissa potilaalle osoitetaan tietty lääkäri ja hoitaja pitkäaikaisesti, ja tavoite on hoitosuhteen jatkuvuus. Potilaan hoidon tukena on myös tarvittaessa muita ammattilaisia. Malli parantaa hoidon laatua ja tehokkuutta ja hillitsee sote-menoja.
Omalääkärijärjestelmä kehitettiin alun perin 1980- ja 1990-luvun vaihteessa.
Suurin osa kunnista luopui runsas kymmenen vuotta sitten omalääkäreistä työvoimapulan vuoksi. Vielä 2000-luvun alussa järjestelmä oli käytössä noin 70 prosentilla kunnista.
Tilalle tuli muun muassa tiimimalli, jossa lisättiin hoitajien vastaanottoa ja vähennettiin lääkärien vastaanottoa.
Omalääkärimallin on todettu parantavan potilastyytyväisyyttä, koska potilaat saavat henkilökohtaisempaa hoitoa ja asiantuntevaa neuvontaa. Malli myös tukee terveydenhuollon resurssien tehokasta käyttöä ja alentaa kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Hallitus on perustanut omalääkäriohjelmaa varten erillisen seurantaryhmän sosiaali- ja terveysministeriöön.