Suomen surkeimman soratien väki juhlii titteliä kansanjuhlassa Kittilässä: ”Ojat ovat korkeammalla kuin tie”

Köngäs–Raattama-soratie Kittilässä Ounasjoen vierellä on asukkaiden jatkuva murhe. Turistitkin ihmettelevät tien kehnoutta.

Anja Keskitalo kertoo, että tietä ei lanattu ennen talvea, joten kuopat jäivät myös talviajoa hankaloittamaan. Toisaalta tiessä ei ole paljoa lanattavaa, sillä siitä puuttuu sora. Video: Taina Nuutinen-Kallio / Yle

Kittilän Sirkasta, Levin kupeesta pohjoiseen kohti Pallasta ja Hettaa lähtee maisemiltaan kaunis Ounasjoen vartta myötäilevä tie.

Kauniiksi ei voi kuitenkaan sanoa 47 kilometrin mittaista soratietä Könkään kylästä Raattamaan, jonka Tepasto–Raattama-väli (maantie 9562) on äänestetty tämän vuoden Suomen surkeimmaksi kylätieksi.

Kartta jossa näytetään tieosuus Sirkan kylän ja Raattaman välillä Köngäksen ja Tepaston kylien kautta. Tepaston ja Raattaman välinen soratie on saanut Suomen surkeimman kylätien tittelin.
Koko Köngäs–Tepasto–Raattama-väli on kehnoa soratietä, mutta Suomen surkeimmaksi äänestettiin Tepasto–Raattama-väli. Kuva: Ruuti Kotkanoja / Yle, Mapcreator, Open street map

Palkinto luovutetaan perjantaina paikallisille kyläjuhlassa, mutta tieosuuden korjausta joudutaan yhä odottamaan.

Tieyhdistyksen ja Suomen kylien järjestämässä kuvakilpailussa surkeimmaksi tiereitiksi valittu Tepaston ja Raattaman välinen 30 kilometrin pituinen pätkä on paikallisille jatkuva murhe.

Tien varrella sijaitsevassa Kurkkion kylässä asuva Anja Keskitalo lähetti kilpailuun kuvan keväiseltä kelirikkoajalta, jolloin autot jäivät kiinni savivelliin ja hinausautoja tarvittiin apuun.

Keväiset kelirikko-olosuhteet tekevät soratiestä haastavan kulkea, kun sulamisvedet ja mureneva pintakerros muodostavat syviä uria ja lammikoita.
Tällä Lässähtänyt tie -kuvalla Tepasto–Raattama-tie nappasi Suomen surkein kylätie -kilpailun voiton. Kuva on otettu viime keväänä. Kuva: Anja Keskitalo

– Kyllähän se tie on ihan savivelliä keväällä, ja ely-keskuksesta vain sanottiin, että välttäkää tiellä liikkumista, Keskitalo kertoo.

Hänen mukaansa tie on paikoin niin lässähtänyt, että ojat ovat korkeammalla kuin itse tie.

Aikoinaan tietä on rakennettu siten, että ojista kaivetut maat on laitettu tien pohjaksi. Nyt kun sorapeite on kulunut pois, tiestä puskee läpi kantoja ja kiviä.

Tien huono kunto hankaloittaa arkea ympäri vuoden. Talvipakkasilla se on erittäin kuoppainen. Keskitalon mukaan autot hajoavat ja renkaita menee rikki.

Pahimmillaan Keskitaloilla on hajonnut kelirikkoaikana jopa kahdeksan rengasta.

Kesitalon mukaan kevään ja syksyn kelirikkoaikoina jopa kunnossapitoautot ovat jääneet jumiin tielle.

Matkailijat yllättyvät tien kunnosta

Matkailuyrittäjä Heli Alatalo Soma Adventuresista vie pieniä ryhmiä Lompolon kylään elämysretkille. Levin lomakylästä lähdetään kohti erämaajärven rantamökkiä, ja ajomatka kulkee Köngäs–Tepasto-tien kautta.

– Turistit ihailevat Lapin laadukkaita teitä, mutta yllätys on suuri, kun lähdetään Leviltä ulospäin. Kolina ja pauke hämmästyttävät. Asiakkaat eivät meinaa uskoa, että Lapissa on näin huonoja teitä, Alatalo kertoo.

Nainen seisoo auton vieressä kuoppaisella tiellä.
Yrittäjä Heli Alatalo sanoo varoittavansa asiakkaitaan tien kunnosta jo etukäteen ja pyrkii luomaan turvallisuuden tunnetta matkalla. Hän kertoo turisteille olevansa taksikuskin tytär ja tien olevan hänelle tuttu. Kuva: Nora Liias

Auton kolina on niin kovaa, että keskustelu asiakkaiden kanssa ei onnistu ilman kaiutinsysteemiä.

– Minä sanon aina, että laittakaa turvavyöt kiinni, tämä on tämmöistä täällä Lapissa. Täällä täytyy olla laadukas auto, muuten ei uskaltaisi lähteä ollenkaan – vetoniveliä ja renkaita menee, Alatalo sanoo.

Ely-keskus: Peruskorjaus olisi tarpeen

Syntymästään saakka alueella asuneen Anja Keskitalon mukaan Köngäs-Tepasto on rakennettu sodan jälkeen hevosvoimin. Suomen surkeimmaksi kylätieksi kuvakilpailussa äänestetty Tepasto–Raattama-osuus taas on tehty 1970-luvulla.

Lapin ely-keskuksen ylijohtaja, liikenteestä ja infrastruktuurista vastaava Jaakko Ylinampa kertoo, etteivät tieosuuden pohjarakenteet vastaa nykyajan liikenteen vaatimuksia.

– Tie pitäisi peruskorjata ihan rakenteista asti, melkein kuin rakennettaisiin uusi tie samalle paikalle, Ylinampa sanoo.

Nainen seisoo itsetekemän liikennemerkin vieressä.
Anja Keskitalo on askarrellut tielle töyssystä varoittavan liikennemerkin. Hän myöntää, että on käynyt välillä myös itse täyttämässä kuoppia, vaikka moinen itseohjautuvuus ei ehkä ole tien virallisen kunnossapitäjän mieleen. Kuva: Taina Nuutinen-kallio / Yle

Ylinampan mukaan tie on rakennettu nykyistä kevyemmille ajoneuvoille ja pienemmille liikennemäärille. Raskas liikenne jauhaa tiestä kivennäistä ja heikentää kantavuutta.

Viime vuosina puukuljetukset ja matkailu ovat lisääntyneet alueella, mikä lisää tien kulumista entisestään.

Peruskorjausrahoitusta alemmalle tieverkolle ei Ylinampan mukaan ole saatu aikoihin. Hän arvioi, ettei kunnan osallistuminenkaan kuluihin ole todennäköistä suuren kustannuksen vuoksi.

Tulevaisuudessa tien kunnostukseen voisi kenties hakea EU-rahoitusta sotilaallisen liikkuvuuden ohjelmien kautta.

Kuoppainen tie talvella.
Tällaisen kuvan Anja Keskitalo nappasi Tepastosta pari viikkoa sitten. Pimeässä kuoppaisen tien ajaminen on vielä erityisen ikävää. Kuva: Anja Keskitalo

Palkinto luovutetaan perjantaina kyläjuhlassa

Perjantaina paikallisen kotitalousseuran järjestämässä kyläjuhlassa jaetaan virallinen palkinto surkeimmasta kylätiestä. Paikalle saapuvat niin paikalliset kuin tie- ja kyläyhdistyksen edustajat. Myös elyn Jaakko Ylinampa saapuu paikalle.

Keskitalon mukaan kyläläisillä on yhä toive paremmasta tiestä.

– Kylissä asuu paljon lapsiperheitä ja työssäkäyviä. Turvallisuuden kannalta tie pitäisi saada kuntoon, Keskitalo sanoo.

Lapin ely-keskuksessa asia on Ylinampan mukaan otettu vakavasti, mutta korjaustoimien aikataulusta ei voi antaa lupauksia.