Lapissa toimivat FLF-joukot halutaan tarpeen tullen paikalle prikaatin vahvuisena ja mahdollisimman nopeasti. Puhutaanko yhdestä vuorokaudesta vai useammasta, siihen Lapissa vieraillut puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei ota kantaa. Ripeyttä joka tapauksessa odotetaan.
– Se ei ole mikään hitaasti saapuva ratsuväki, vaan kykenee nopeaan toimintaan.
Häkkänen ei kommentoi Suomeen tulevien Nato-sotilaiden lukumäärää, mutta yleensä prikaati koostuu noin 3 000–7 000 sotilaasta.
Suomi sai reilu vuosi sitten muiden Nato-maiden tuen FLF Finlandin perustamiselle. FLF eli forward land forces on maavoimajoukko, joka toimii kahdeksassa Naton itäreunan jäsenmaassa.
Lappiin tulevien Naton maavoimajoukkojen käytännön toimeenpano on yhä kesken. Joukot sijoitetaan Rovaniemelle ja Sodankylään. Niiden toiminnasta vastaa Ruotsi. Upseereita ja sotilaita on Britanniasta, Norjasta, Ranskasta, Italiasta, Tanskasta ja Islannista.
Nato-suurlähettiläät vierailivat perjantaina Rovajärvellä tutustumassa Northern Strike 225 -harjoitukseen puolustusministeri Antti Häkkäsen johdolla.
Ministeri kertoi Ylelle, että Suomen ensimmäinen virallinen FLF-harjoitus pyritään järjestämään mahdollisimman pian, vaikka se ei toteudukaan suunnitellusti tänä vuonna.
– Käymme vielä liittokunnan ja liittolaismaiden kanssa keskusteluita siitä, että miten asia konkretisoidaan tänne Lappiin, Häkkänen sanoo.
Perehtymistä pohjoisiin oloihin
Nato-suurlähettiläät vierailivat torstaina Rovaniemellä ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) kanssa.
Arktisen alueen turvallisuus on Valtosen mukaan noussut kansainvälisen politiikan keskiöön, ja se näkyy myös kiinnostuksessa Suomeen.
– Meidän osaamista ja kokemusta arvostetaan aivan valtavasti kumppanimaiden joukossa ja eritoten Natossa.
Valtosen mukaan kiinnostus näkyy siinäkin, että Nato-suurlähettiläiden osallistujajoukko on Lapin vierailulla ennätysmäisen suuri.
Pohjoisen vierailulla perehdyttiin maanpuolustuksen lisäksi Suomen kokonaisturvallisuusajatteluun ja väestönsuojeluun. Valtosen mukaan Naton pysyvien edustajien kanssa käydään keskusteluja myös siitä, miten geopolitiikan suuret muutokset pitäisi huomioida arktisella entistä paremmin.
Suomi on ulkoministerin mukaan valmistautunut niin sotilaallisiin kuin muihinkin kriiseihin. Myös Nato-joukkojen läsnäolo pohjoisessa kasvaa FLF-joukkojen myötä.
Puolustusministeri Antti Häkkänen uskoo, että Lapin marraskuiset postikorttimaisemat eivät vääristäneet Naton edustajien mielikuvia maakunnan olosuhteista.
– Meille olennaista on tietysti se, että kaikki pohjoiseen suunniteltu toimii pakkasolosuhteissa, jäätävissä vesikeleissä ja hankalassa pimeydessä. Siksi suurlähettiläiden oli hyvä nähdä toimintaa myös paikan päällä, Häkkänen sanoo.
Kyse muustakin kuin sotilaallisesta varustautumisesta
Ulkoministeri Elina Valtosen mukaan Suomi on vahvistanut arktista politiikkaansa, vaikka esimerkiksi Arktisen neuvoston toiminta on jäissä Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Kyse on muustakin kuin sotilaallisesta varustautumisesta.
Uutta yhteistyötä esimerkiksi infrastruktuurin parantamiseksi haetaan Naton ja EU:n lisäksi Ruotsin ja Norjan kanssa.
– Eikä pelkästään ajatella sotilaskäyttöä vaan ennen muuta siviilikäyttöä. Se luo sitä kasvua ja elinvoimaa, jota kovasti myös tarvitaan, Valtonen sanoo.
Hänen mukaansa on hienoa päästä esittelemään pohjoisen elämää ja elinvoimaa Rovaniemellä.
– Kuinka me suomalaiset pystymme pitämään pään kylmänä ja sydämen lämpimänä, ja huolehtiman omista asioistamme. Se kiinnostaa.