Yhä useampi nuori jää pitkäaikaistyöttömäksi ja syrjäytymisen riski kasvaa. Syitä ovat muun muassa koulutuksen keskeyttäminen, mielenterveysongelmat ja työelämän vaatimukset.
Nykyinen palvelujärjestelmä myös helposti passivoi nuoria, väittää Kiihdyttämö-mallin kehittäjä projektipäällikkö Anu-Rohima Mylläri.
Anu-Rohima Myllärin kehittämä Kiihdyttämö on tuottanut jo lupaavia tuloksia: Hattulan kunnan pilotissa 15 nuoresta 12 pääsi töihin tai koulutukseen muutaman kuukauden sisällä.
Hattulan kunnan työllisyyspalvelujen laskelmien mukaan kunta säästää noin 22 000 euroa vuodessa. Säästö syntyy, kun nuori pääsee töihin eikä tarvitse enää tukipalveluja.
Hämeenlinnassa kehitetyn menetelmän ydin on yksinkertainen, mutta tehokas: nuoret itse määrittelevät ongelmansa ja löytävät ratkaisunsa, kun heiltä kysytään oikeita kysymyksiä. Monen pitkäaikaistyöttömän ongelma on, että ei tiedä, mitä haluaa tulevaisuudelta. Malli kääntää asetelman toisin kuin yleensä: nuori ohjaa prosessia, ja aikuiset ovat hänen tukenaan ja oppivat.
– Olen miettinyt, mikä voisi olla keino auttaa ihmistä auttamaan itseään. Vaikka meillä on hyvä tahto auttaa toista, se ei välttämättä ole toiselle ihmiselle tärkeää, sitä hänen ominta. Moni nuori on sanonut, että miksi kukaan ei ole kysynyt tätä aiemmin, Mylläri kertoo Kiihdyttämö-mallin taustalla olevasta ajattelusta.
Haluamme tietää vain nuoren etunimen
Anu-Rohima Mylläri korostaa, että menetelmä on kehitetty yhteistyössä ison ammattilaisjoukon kanssa. Mukana on ollut väkeä Hämeenlinnan seudulla esimerkiksi lastensuojelusta, Kelasta, hyvinvointialueelta sekä nuoriso-, taide- ja kulttuuripuolelta.
Menetelmässä toimitaan ilman ennakkokäsityksiä ja valmiita tulkintoja. Maailma avautuu nuorelle kokemuksina, merkityksinä ja havaintoina eikä teorioina tai diagnooseina.
Lietolainen 28-vuotias Karoliina Haakana oli ollut jumissa elämässään, kunnes tuli Hämeenlinnaan. Kahden tunnin lempeä lähestymistapa auttoi häntä tunnistamaan omia ajatuksiaan.
– Oivalsin, että minulla on haaveita, mutta en ole uskaltanut puhua niistä. Kun sanoin ne ääneen, huomasin, että ei tämä olekaan pelottavaa. Miksi minä en tee näille asioille mitään? Tässä saat itsellesi pari tuntia – sinuun keskitytään täysin, sinun ajatuksiin, tunteisiin. Sellaista tilaisuutta ei tule helposti, Haakana kuvailee.
Prosessin aikana Haakana tunnisti omia lukkojaan ja huomasi, miten paljon hän miettii muiden odotuksia. Hän oppi myös, että epävarmuus ja jännittäminen eivät ole aina negatiivisia asioita.
Kokemuksen seurauksena Haakana on aloittanut yrittäjäkoulutuksen ja lisännyt arkeensa enemmän asioita, joista nauttii.
– Kun nuori saapuu paikalle, haluamme tietää hänestä vain yhden asian: hänen etunimensä. Näin mikään ennakkokäsitys ei ohjaa aikuisia siitä, mihin nuori pystyy tai ei pysty. Nuoren ajatukset, pelot ja oivallukset voivat nousta näkyviin ilman pelkoa ”oikeista vastauksista”, Anu-Rohima Mylläri kuvailee.
Myös ammattilaisen täytyy katsoa peiliin
Kiihdyttämön jälkeen 18–28-vuotias nuori jatkaa oman valmentajansa kanssa. He päättävät yhdessä, mistä aloitetaan. Hattulalaisten nuorten kanssa toiminut työkykyasiantuntija Sanna-Leena Jokinen sanoo, että myös ammattilaisilta vaaditaan ajattelutavan muutosta ja heittäytymistä.
– Kaikkea ei tarvitse tietää. Kun pystyn olemaan siinä ei-tietämisen tilassa, nuori voi oivaltaa itse oman asiansa. Minä sitten tuen sitä oivallusta, Jokinen kertoo omasta kokemuksesta.
Myös Liedon työllisyysjohtaja Heidi Mansikka on ollut vaikuttunut nuorten oivalluksista.
– On kuitenkin tärkeää, että joku jatkaa vielä nuoren kanssa työskentelyä ja on tukena hänen haluamallaan tavalla.
Mallista saatua hyötyä haastaa Sanna-Leena Jokisen mukaan ammattilaisten taipumus palata vanhoihin toimintatapoihin.
– Aika herkästi ammattilaiset imaisevat nuoren takaisin siihen vanhaan totuttuun tapaan. Ajattelun muutos vaatii itsereflektiota myös ammattilaiselta, Jokinen huomauttaa.
Myllärin mukaan nykyinen palvelujärjestelmä toimii liian jäykästi ja ylhäältä ohjattuna. Moni pitkäaikaistyötön on uponnut järjestelmään: ammattilaiset tulkitsevat ulkopuolelta, mikä olisi hänelle ”parasta”.
– Nuori oppii nopeasti laskelmoimaan, mitä missäkin palvelussa kannattaa sanoa.
Menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi työttömien ja muutosvaiheissa olevien aikuisten kanssa.
Vuodenvaihteessa hankkeen aikana kehitetyn toimintamallin ympärille perustetaan yritys nimeltään Nudge Factory Finland Oy.
– Haluamme, että mahdollisimman moni nuori pääsee kokemaan tämän. Siksi koulutamme ammattilaisia ympäri Suomea, Mylläri kertoo.
Opetushallitus ja Kuntaliitto ovat valinneet Kiihdyttämö-toimintamallin valtakunnallisen osallisuuspalkinnon finaaliin. Palkinto myönnetään toimintamallille, joka vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Kiihdyttämö-malli on kehitetty Hämeenlinnan seudulla 2023–2025 Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) -rahoituksella ja Hämeenlinnan kaupungin rahoituksella. Sen on käynyt läpi 50 nuorta.
Malli kehitettiin alun perin maahanmuuttajataustaisille nuorille, mutta se sopii kaikille.