Sähkön hinnan rajut heilahtelut saattavat käydä kuluttajan hermoon, mutta hintojen vaihtelut luovat myös uutta bisnestä.
Perusbisnesidea on yksinkertainen – sähköä ostetaan halvalla ja myydään kalliilla. Siinä välissä se on pidettävä varastossa ja mielellään suuressa sellaisessa.
Helsingin energiayhtiö Helen ja rahastoyhtiö Evli ovatkin juuri ottaneet käyttöön yhden Suomen suurimmista sähkövarastoista.
Sähkövarasto sijaitsee Nurmijärvellä Hämeentien varressa, ja mikä oleellisinta: aivan kantaverkkoyhtiö Fingridin jämerän sähkölinjan naapurissa. Käytännössä sähkövarastossa on kyse hiekkakentällä neljässä rivissä olevasta 36 laivakontin näköisestä ja kokoisesta litiumioniakusta.
Sähkövarastot ovat yhä tärkeämpiä, kun vaihtelevasti sähköä tuottavan tuulivoiman osuus kasvaa. Suomessa tuotetusta sähköstä neljäsosa tehdään tuulivoimalla, ja sen vuoksi hintojen vaihtelu on hurjaa tuulisuuden vaihteluista riippuen.
Suomessa sähkönhinta laskeekin jopa miinukselle useammin kuin missään muualla maailmassa. Sen sijaan heikkotuulisina hetkinä hinnat nousevat kuin raketti.
Sähköä varastoimalla hintojen heilahtelua voidaan pehmentää. Mutta kuinka paljon?
Helenin sähköntuotannosta vastaavan johtajan Pekka Tolosen mukaan korkeat hintapiikit ja syvät hintamontut tulevat tasoittumaan, mutta sähkömarkkinat ovat liian mutkikkaat, jotta vaikutuksen suuruutta voisi ennustaa.
Varainhoitoyhtiö Evli on sijoittanut hankkeeseen uusiutuvan energian rahastonsa varoja. Sähkövarastobisneksen odotuksista kertoo jotain se, että rahasto tavoittelee sijoituksilleen 9–11 prosentin vuotuista tuottoa. Tämä ei kerro suoraan siitä, kuinka paljon Nurmijärven jättiakuista aiotaan saada tuottoa, sillä rahastolla on muitakin sijoituskohteita.
Sähkövaraston hintaa ei ole paljastettu, eikä Evlin salkunhoitaja Antti Jaakonsaari kerro tarkasti, millaista voittoa sijoitukselta odotetaan.
– Tällaisessa hankkeessa on mielenkiintoinen tuottopotentiaali, Jaakonsaari muotoilee.
Tolonen puolestaan sanoo Helenin toivovan, että investointi maksaa itsensä takaisin ”mahdollisimman lyhyessä ajassa”.
Sijoittajan lisäksi kuluttajakin hyötyy
Pekka Tolosen mukaan myös Helenin asiakkaat eli tavalliset sähkönkäyttäjät hyötyvät sähkövarastosta ja hintaheilahtelun tasoittamisesta. Vaikutus todelliseen sähkölaskuun tullaan näkemään vasta myöhemmin.
Sen sijaan suurimpia kärsijöitä ovat esimerkiksi sähköautoa yön halvimpina hetkinä lataavat sähkönkäyttäjät, sillä suuret sähkövarastot tulevat samoille latausapajille ja siten nostavat kysyntää ja hintoja.
Kaikkien kuluttajien etu kuitenkin on, jos sähkövarastoista voidaan tuoda markkinoille nopeasti lisää sähköä juuri niinä hetkinä, jolloin hinnat ovat huipussaan. Parhaassa tapauksessa sen ansiosta voidaan kalleimmat varavoimalat jättää käynnistämättä. Se laskee sähkön tuotannon keskimääräisiä kustannuksia.
Tämän hyödyn pitäisi tulla vähitellen markkinoille kuluttajien eduksi.
– Kyllä sähkövarastot hyödyttävät kaikkia toimijoita, Tolonen vakuuttaa.
Nurmijärven sähkövaraston merkitys on huomattava koko Suomen kannalta. Se on teholtaan 40 megawattia, ja sen energiakapasiteetti on 80 megawattituntia. Se voi tuoda sähkömarkkinoille siis kahden tunnin ajan tuntuvan lisän.
Korkeimmillaan sähkön kulutus Suomessa on 15 000 megawattituntia tunnissa, joten sen rinnalla 80 MWh energiaa voi kuulostaa mitättömältä määrältä. Pörssihintoihin pienelläkin sähkön määrän lisäyksellä voi olla kuitenkin suuri vaikutus, kunhan se osuu juuri oikeaan hetkeen.
Kantaverkkoyhtiön kupeessa olevasta litiumakusta sähköverkkoon voidaan tuoda lisää virtaa silmänräpäyksessä.
Viime vuosiin saakka nopeaan reagointiin sähköntuotannossa on päästy vain vesivoimaa säätämällä. Nyt akkuvarastoja on Suomessa noin 400 megawatin verran. Usein niiden teho on muutama megawatti, mutta suunta on kasvava. Sveitsiläinen Alpiq on rakentamassa 125 megawatin tehoista sähkövarastoakkua Haapajärvelle.
Vähitellen sähkövarastojen kannattavuus vähenee, kun niiden itsensä takia sähkön hintojen vaihtelu vähenee, mutta vielä markkinoilla on tilaa.
– Kyllä me Helenillä toivomme, että näitä tulee paljon. Niistä on hyötyä kaikille toimijoille, ja ne hyödyttävät kuluttajia ja sähköjärjestelmän tasapainoa, Tolonen sanoo.
Helenillä on jo Lakiakankaan tuulipuistossa viiden megawatin sähkövarasto ja Lohjan aurinkopuiston yhteyteen on rakenteilla uusi varasto.
Sähkövarastoilla on maan suurin asiakas
Sähkövarastoille on myös toinen tehtävä kuin hyötyminen hintaheilahteluista. Tämäkin bisnesidea perustuu sähkön tuulivoimatuotannon ennustamattomuuteen.
Sähköntuottajien pitää kertoa joka päivä 15 minuutin tarkkuudella, kuinka paljon ne tekevät sähköä seuraavan vuorokauden aikana.
Tuulivoiman osalta ennustaminen on vaikeaa. Säärintaman liikkeiden takia tuulivoiman tuotanto voi viivästyä tunnin, pari tai jäädä tekemättä kokonaan.
Silloin kun ennusteet pettävät, kantaverkkoyhtiö Fingrid tulee hätiin ja ostaa sähköä niin sanotuilta reservimarkkinoilta. Jos sähköpula näyttää olevan suuri, voidaan jopa erityinen varavoimala hyräyttää käyntiin.
Myös sähkövarastojen akut ovat yhä tärkeämpi keino paikata nopeasti vajausta sähkömarkkinoilla. Fingrid maksaa tästä korvauksen ja perii myöhemmin rahat siltä, jonka tuotantoennuste on edellisenä päivänä mennyt pieleen.
– Nämä sähkövarastot ovat kuin sveitsiläisiä linkkuveitsiä: ne pystyvät joustavasti toimimaan eri markkinoilla hintatilanteen mukaan, Pekka Tolonen kuvailee.