Uudellamaalla asuvalle perheenäidille koulun lapsesta tekemä lastensuojeluilmoitus tuli isona yllätyksenä.
Nelihenkisen perheen yläkouluikäinen poika oli sairastanut viime lukuvuoden aikana useita peräkkäisiä flunssia, joiden vuoksi koulu teki lapsesta lastensuojeluilmoituksen. Lapsi oli pitkittyneiden flunssakierteiden vuoksi ollut poissa koulusta lukuvuoden aikana yhteensä noin kahden kuukauden ajan.
– Niitä päiviä kertyi pikkuhiljaa lisää, ja viime joulukuun kohdalla olimme itsekin yhteydessä kouluun, että pitäisikö vähän katsoa, että vaikuttavatko nämä koulunkäyntiin. Sitten kun niitä vuoden aikana tuli riittävästi, koulusta tehtiinkin lastensuojeluilmoitus.
Ennen lastensuojeluilmoitusta huoltajat olivat yhdessä lapsen kanssa käyneet kahdesti koulussa selvittämässä poissaolojen syytä.
Perheenäiti ei halunnut puhua asiasta nimellään, koska koki aiheen arkaluontoiseksi ja pelkäsi, että omalla nimellä puhuminen vaikuttaisi myös lapseen, josta on tehty lastensuojeluilmoitus.
”Ylitetty poissaolojen tuntiraja”
Lapsen koulunkäynti sujui pitkittyneestä flunssasta huolimatta ongelmitta, eivätkä äidin mukaan myöskään opettajat ilmaisseet tapaamisissa huolta lapsen pärjäämisestä.
Tapaamisten jälkeen tehty lastensuojeluilmoitus tuli perheelle isona shokkina.
– Ajattelin, että ei ole todellista. Jos se huoli on niin kova, niin onko se lastensuojeluilmoitus oikea tapa toimia, vaan voisiko meidät esimerkiksi pyytää uudestaan koululle keskustelemaan ja miettimään asiaa yhdessä, perheenäiti pohtii.
Perhe sai tiedon lastensuojeluilmoituksen tekemisestä koulusta saapuneella Wilma-viestillä.
– Siinä kerrottiin, että kaupungin säännösten mukaisesti on ylitetty semmoinen poissaolojen tuntiraja, että he ovat yhteydessä sosiaalitoimeen. Seuraavaksi meille tuli puhelu lastensuojelusta, jossa todettiin, että ei ole aihetta huoleen, perheenäiti muistelee.
Oppilaiden poissaolojen seuraamista hän pitää kuitenkin hyvänä käytäntönä omakohtaisesta kokemuksesta huolimatta. Yläkouluikäisestä lapsesta tehty lastensuojeluilmoitus rapautti kuitenkin nelihenkisen perheen luottamusta huoltajien ja koulun väliseen yhteistyöhön ja tuntui lastensuojelun resurssien hukkaamiselta.
– Ymmärrettävästikin siellä varmasti on joukossa semmoisia lapsia ja nuoria, joille sillä voi olla iso merkitys, että asiaan puututaan lastensuojelun toimesta. Tuntuu kuitenkin, että viisaamminkin voisi käyttää niitä resursseja kuin, että tehdään lastensuojeluilmoitus jokaisesta.
Yle oli yhteydessä kuntaan, jossa sijaitsevasta koulusta lastensuojeluilmoitus tehtiin. Kunnan poissaolokäytännöistä vastaava virkahenkilö kertoo yleisellä tasolla, että poissaolojen ei tulisi automaattisesti johtaa lastensuojeluilmoitukseen.
Alueen kouluissa oppilaiden poissaoloja kuitenkin seurataan 30, 60 ja 90 tunnin välein. Poissaoloille asetettujen tuntirajojen ylittyessä koulun tekemä lastensuojeluilmoitus on virkahenkilön mukaan mahdollinen, mutta asia ratkaistaan kuitenkin ensisijaisesti yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa. Virkahenkilön mukaan kunnan yleisestä ohjeistuksesta huolimatta käytännöt saattavat kunnan alueella sijaitsevissa kouluissa kuitenkin vaihdella.
Kouluissa tehdään iso osa lastensuojeluilmoituksia
Lastensuojeluilmoituksien määrä on moninkertaistunut edellisen vuosikymmenen aikana, viime vuonna niitä tehtiin jo joka kuudennesta 13–15 -vuotiaasta lapsesta. Kaikkiaan niitä tehtiin yli 115 000 lapsesta. Aiempaa isompi osa ilmoituksista tehdään nyt kouluista.
– Matala ilmoituskynnys on ensisijaisesti se syy, joka on johtanut ilmoitusten määrän kasvuun, ja samoin käytännöt, joita esimerkiksi kouluilla tai muilla ilmoitusvelvollisilla tahoilla on, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lastensuojelun kehittämispäällikkö Johanna Hedman kertoo.
Siitä huolimatta, että lastensuojeluilmoitusten määrissä on nähty viime vuosien aikana jopa räjähdysmäistä kasvua, ei vastaavaa muutosta ole kuitenkaan nähtävissä lastensuojelun asiakkuuksissa. Niiden määrä on laskenut viiden edellisvuoden aikana.
Alla olevasta grafiikasta voit katsoa, miten yläkouluikäisistä tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrät ovat kehittyneet kymmenen edellisvuoden aikana.
Koulujen muuttuneet käytännöt ovat lisänneet lastensuojeluilmoituksia
THL:n asiantuntijan mukaan koulujen ilmoitusvelvollisuuden kiristyminen voi olla yksi syy lastensuojeluilmoitusten määrän kasvuun.
Käytännössä joissakin kouluissa on esimerkiksi asetettu tuntimääräisiä poissaolorajoja, jonka jälkeen poissaoloihin puututaan. Kun tietty raja ylittyy, osa kouluista tekee oppilaasta lastensuojeluilmoituksen.
THL:n Johanna Hedmanin mukaan poissaolorajojen ylittymisen ei kuitenkaan tulisi automaattisesti johtaa lastensuojeluilmoitukseen. Parempi olisi miettiä yhdessä perheen kanssa, tarvitaanko lastensuojelua.
– Se, että aina tietyn poissaolomäärän ylittyessä tehdään automaattisesti lastensuojeluilmoitus, ei välttämättä ole kannatettavin tapa. Pitää pohtia, mikä juuri tämän lapsen tilanne on, ja olla yhteydessä lapsen kotiin.
Helsingissä yhä useammasta tehty ilmoitus
Peruskouluikäisistä lapsista tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut yli 20 000:lla vuosien 2020 ja 2024 välillä.
Helsingissä lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut lähes 30 prosentilla edellisen kahden vuoden aikana – kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä Helsingissä oli tehty jo lähes 26 000 lastensuojeluilmoitusta, joista noin kuudesosa tehtiin kouluissa.
– Meillä on eniten kasvua koulunkäynnin laiminlyönneistä johtuvissa lastensuojeluilmoituksissa. Ne ovat tänä syksynä olleet yleisin syy, joten niissä sitä kasvua on nimenomaan tapahtunut. Se näkyy myös siten, että opettajat ja koulut tekevät herkemmin lastensuojeluilmoituksia, Helsingin kaupungin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Jonna Raikio kertoo.
Helsingin kaupungissa poissaoloihin puuttumisen käsikirja toimii ohjeena kouluille. Siinä on säädetty tarkat tuntirajat poissaolomäärille, joiden täyttyessä koulusta otetaan yhteyttä oppilaan huoltajiin ja pohditaan mahdollisuutta lastensuojeluilmoitukseen.
Sen mukaan tilanteeseen puututaan, jos esimerkiksi yhdeksäsluokkalaisella opiskelijalla on kertynyt poissaoloja lukuvuoden aikana yli 29 tuntia. Aluksi esimerkiksi luokanvalvoja on yhteydessä oppilaaseen ja huoltajaan. Jos oppilaan poissaolot jatkuvat ja ylittävät 57 tuntia lukuvuoden aikana, tilanteeseen puututaan kokoamalla yksilökohtainen opiskeluhuollon monialainen asiantuntijaryhmä. Silloin koulu voi tarvittaessa puuttua tilanteeseen myös tekemällä oppilaasta lastensuojeluilmoituksen.
Jotta oppilas ja hänen huoltajansa saavat tarvitsemansa tuen, on yhteydenotto palvelutarpeen arviointiin tehtävä viipymättä. Tarvittaessa on tehtävä lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ohjaavat syyt poissaolojen taustalla, ei tuntimäärät, Helsingin kaupungin poissaoloihin puuttumisen käsikirjassa kerrotaan.
Käytännöt vaihtelevat koulukohtaisesti.
– Jossain kouluissa se tarkoittaa sitä, että käytetään oppilashuollon keinoja ja muita toimenpiteitä, ja joissakin kouluissa tehdään sitten herkemmin se lastensuojeluilmoitus. Siinä on aika paljon koulukohtaista vaihtelua, Raikio kertoo.
Sama ilmiö on nähtävissä Tampereella ja Oulussa.
Oulussa lastensuojeluilmoituksia tehtiin kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä yli 8000, joista noin 700 ilmoitusta tehtiin kouluista. Koulunkäyntiin liittyvät haasteet ovat Oulussa olleet kuluvan vuoden aikana neljänneksi yleisin syy lastensuojeluilmoituksen tekemiseen.
Tampereella puolestaan noin viidennes tehdyistä lastensuojeluilmoituksista on kuluvan vuoden aikana tehty kouluista.
– Poissaolot ovat varmasti suurin syy kouluista tehtyihin lastensuojeluilmoituksiin. Ilman muuta on tiettyjä tuntimääriä, mitä seurataan, Pirkanmaan hyvinvointialueen perhepalveluiden vastuualuejohtaja Terhi Huttunen kertoo.
Alla olevasta grafiikasta voit tarkastella tarkemmin 13–15-vuotiaista tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrän kehittymistä hyvinvointialueittain.
”Resursseja voisi käyttää viisaamminkin”
Uudellamaalla asuvan perheen lapsesta tehdystä lastensuojeluilmoituksesta on nyt kulunut vuosi, mutta lastensuojelusta tullut yhteydenotto on yhä tuoreessa muistissa.
Yle on nähnyt perheen ja koulun välistä viestinvaihtoa.
– Olimme kysyneet koululta ja opettajilta, onko nuoren oppimisesta herännyt huolta, eikä sellaista ollut. Mitä se lastensuojeluilmoitus saa aikaan, jos lapsi on esimerkiksi flunssan tai muiden normaalien sairauksien vuoksi poissa koulusta, perheenäiti pohtii.
Hän toivoo, että kouluissa asioita pohdittaisiin yhdessä huoltajien kanssa tapauskohtaisesti sen sijaan, että pallo heitetään esimerkiksi tuntirajojen ylittyessä suoraan lastensuojelulle.
– Ajattelen, että olisi ihanteellista, jos tilanteeseen puuttumisessa olisi harmaan sävyjä. Voisiko lastensuojeluilmoituksen sijaan olla vielä vaikka monialainen tapaaminen, jossa olisi sitten erilaisia asiantuntijoita arvioimassa, onko yhteydenotto lastensuojeluun tarpeellinen?
Alla olevasta linkistä pääset kuuntelemaan Kieksi-podcastia, joka käsittelee lastensuojelua muun muassa lastensuojelun ammattilaisten, vanhempien ja nuorten kokemana.
Työskenteletkö opettajana tai rehtorina koulussa? Mitä ajattelet oppilaiden poissaolojen seurannasta? Kerro Ylelle, teemme juttua.
Voit vastata joukkoistukseen alla olevalla lomakkeella. Jätäthän alla olevan lomakkeen yhteystietoihin koko nimesi, sähköpostiosoitteesi ja mielellään myös puhelinnumerosi.
Olemme sinuun yhteydessä, jos haluaisimme kuulla asiasta tarkemmin tai käyttää kommenttejasi jutussa. Yle ei julkaise tietoja ilman erillistä lupaa. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.