Vanhusten valokuvat ja niihin liittyvät tarinat voivat antaa uudenlaista omanarvontuntoa muistelijalleen.
Tämä on huomattu Turun kahdessa hyvinvointikeskuksessa, jossa iäkkäät osallistujat ovat käyneet läpi omia muistojaan valokuvien avulla.
Jokaisen osallistujan omia kuvia sisältävä kertomus esitetään läheisille ja todennäköisesti myöhemmin myös Aura Companyn teatterissa.
Yksi muistelijoista on Lehmusvalkamassa asuva Ritva Norha, kokenut Afrikan-matkaaja, joka lähtisi uudelle matkalle, jos matkakaveri löytyisi.
Hän on innokas valokuvaaja ja muistelee ja jakaa kokemuksiaan muiden kanssa mielellään.
Sirkustaiteilija Pekka Laamanen ja näyttelijä Alisa Salonen ovat saaneet pilottihankkeeseensa tukea Suomen Kulttuurirahastosta.
Valokuvia näytetään yleisölle Kamishibai-teatterin keinoin eli kuvakehyksen kautta.
– Aluksi monet kertoivat, että ei heidän elämässä ole tarinaa. Kun olemme tehneet monta viikkoa työtä, he kertovat, että heidän elämässään onkin tapahtunut kaikkea, sanoo Laamanen.
Hän pohtii myös, että nykykulttuurissa tarinan kertominen on unohtunut.
– Ihmiset eivät enää ole samoissa paikoissa. Hiljaisen tiedon kerrontaa ei tapahdu.
Tarinat ovat saaneet vastakaikua
Kamishibai-teatteri tuli tunnetuksi Japanissa toisen maailmansodan aikaan. Tarinankertoja saapui paikalle pyöränsä kanssa, kutsui lähellä olevia lapsia kokoon ja aloitti tarinakorttien näyttämisen.
Näyttelijä Alisa Salonen ja sirkustaiteilija Pekka Laamanen ovat tehneet Kamishibai-esityksiä ja työpajoja aiemmin lasten kanssa Varsinais-Suomessa ja myös Romaniassa.
Vanhuksille kohdistetussa työpajatoiminnassa on ollut mukana 71–94-vuotiaita.
– Kun muut reagoivat tarinaan vaikka naurahtamalla tai kommentoimalla, he huomaavat, että juttu on mielenkiintoinen. Ihmisistä näkee aitoa tunnetta, kertoo Salonen.
Hyvinvointikeskus Lehmusvalkaman lähellä asuva Pirjo Puhakka kertoo käyneensä eri kursseilla ja tapahtumissa 15 vuoden ajan. Hänestä on mukava kuulla myös toisten tarinoita.
Videolla Pirjo Puhakka muistelee perheensä matkaa Milanoon 50 vuotta sitten.
Lehmusvalkamassa asuva Liisa Micklin etsi uutta harrastusta, kun oli jättänyt kuorossa käymisen. Hän oli jo aiemmin kirjoittanut elämänsä tarinoita talteen.
Muun muassa vuosikymmenet Turun Oopperayhdistyksessä ovat tuoneet monia muistoja.
Videolla Liisa Micklin kertoo, mitä muistaa Helsingin olympialaisten tapahtumista vuodelta 1952.