Keski-Suomessa Jyväskylän kupeessa sijaitsevan Petäjäveden kunnanjohtajan paikka on jälleen avoinna.
Viime vuoden maaliskuussa tehtäväänsä valittu Arto Kummala irtisanoutui lokakuun alussa. Irtisanoutumisen syyksi kerrottiin luottamuspula. Kunnassa on viime vuosina vaihtunut sekä kunnanjohtaja että kunnan hallintojohtaja tiuhaan.
Lokakuun loppupuolella kunnan hallintojohtaja Sari Kaakkomäki valittiin Oriveden kunnan henkilöstö- ja hallintopäälliköksi. Kaakkomäki aloitti Petäjävedellä kesällä 2024.
Petäjävedelle haetaan nyt neljättä kunnanjohtajaa kymmenen vuoden sisällä. Vuosina 2016–2020 kuntaa johti Eero Vainio ja vuosina 2021–2024 Mikko Latvala.
Vainio valittiin Petäjävedeltä Raision kaupunginjohtajaksi ja Latvala puolestaan Vesilahden kunnanjohtajaksi.
Entinen johtaja kritisoi
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo, että tutkimuksen mukaan kuntajohtajien vaihtuvuus on yleisesti lisääntynyt viime vuosina.
Petäjävedellä vaihtuvuus on silti hieman normaalia nopeampaa.
Kunnan johdossa työskennelleillä on ollut erilaisia syitä irtisanoutumisiinsa. Kaikki eivät ole olleet tyytyväisiä Petäjäveden ilmapiiriin ja johtamistapoihin.
Jättäessään jäähyväisiä Petäjäveden kunnanvaltuuston kokouksessa vuoden 2020 lokakuussa Eero Vainio kiitteli kunnan henkilöstöä ja päättäjiä, mutta antoi myös kritiikkiä.
– Koen näinä vuosina saaneeni kuntalaisten tuen, kunnanvaltuuston tuen, kunnan työntekijöiden tuen ja kunnanhallituksen tuen. Kunnanhallituksen puheenjohtajan tukea en kuitenkaan koe missään vaiheessa kunnolla saaneeni, Vainio toteaa kokouksen tallenteella.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja on kunnanjohtajan operatiivinen esihenkilö.
Valtuustolle pitämässään puheessa Vainio kritisoi sitä, että kunnanjohtajalta vaadittiin virheettömyyttä ja että hänen matkalaskuvirheitään paisuteltiin.
Tuoreessa Turun Sanomien haastattelussa Vainio kehuu nykyistä työpaikkaansa siitä, että Raisiossa on hyvä ilmapiiri, jossa kaupunginjohtajalla on lupa tehdä, olla rohkea ja onnistua. Jutun mukaan Petäjävedellä eväät onnistumiseen olivat heikommat.
Eero Vainio ei halunnut Ylelle kommentoida aikaansa Petäjäveden kunnanjohtajana.
Vainion ollessa Petäjäveden kunnanjohtajana kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Hanna Hautamäki (kesk.). Hän vakuuttaa tukeneensa Vainiota työssään.
– Hänellä varmaan jäivät pinnalle ne tunteet, mitä lähtöhetkellä oli, kun matkalaskuasioita käytiin läpi. Totta kuitenkin oli, että siinä oli hänen puoleltaan virhe tehty, Hautamäki sanoo.
Pienessä kunnassa johtajalla on paljon työtä
Eero Vainiota kunnanjohtajana seuranneella Mikko Latvalalla sen sijaan ei ole moittimista kunnan ilmapiirissä tai johtamiskulttuurissa. Hän kertoo viihtyneensä Petäjävedellä kunnanjohtajana hyvin.
– Toki pienessä kunnassa kunnanjohtajalta vaaditaan todella paljon, koska organisaatio on ohut. Täytyy hoitaa lakisääteisten tehtävien lisäksi monenlaiset asiat itse aina maahanmuutosta joukkoliikenteeseen ja viestintään, Latvala kertoo.
Latvalan mukaan myös kunnan taloudellinen tilanne ja seutukunta vaikuttaa paljon siihen, millaiseksi kunnanjohtajan työnkuva muodostuu.
Hän työskentelee nykyisin Vesilahdella, joka on noin 4 500 asukkaan kunta Tampereen lähellä.
– Vesilahti sijaitsee Suomen vetovoimaisimmalla kaupunkiseudulla. Kaavoitamme jatkuvasti uusia tontteja ja meille muuttaa kymmeniä ihmsiä vuosittain. Se tekee työstä hyvin erilaista kuin Petäjävedellä, Latvala kuvaa.
Moni asia vaikuttaa epäluottamuksen syntymiseen
Kuntaliiton tutkimusten mukaan esimerkiksi kunnan tiukka taloudellinen tilanne voi altistaa epäluottamuksen syntymiselle johtoa kohtaan.
Samoin kuntavaaleissa tapahtuvat poliittisten voimasuhteiden muutokset voivat vaikuttaa virkamiesjohdon asemaan.
Petäjävesi on reilun 3 500 asukkaan kunta, jonka talous on tiukalla. Viime kevään kuntavaaleissa keskusta sai kymmenen paikkaa Petäjäveden 19-jäsenisessä kunnanvaltuustossa eli keskusta pystyy päättämään asioista yksin ilman muita ryhmien tukea.
Pekola-Sjöblom ei kommentoi yksittäisen kunnan tilannetta, mutta hänen mukaansa pienemmät kunnat ovat herkempiä epäluottamuksen syntymiselle, koska poliittisia päättäjiä ja viranhaltijoita on vähemmän.
– Silloin tilanteet kärjistyvät helpommin ja ne muuttuvat suuremmiksi. Suuremmissa kaupungeissa pystytään delegoimaan asioita ja siellä on useampia henkilöitä, jotka käsittelevät asioita, Pekola-Sjöblom kuvaa.
Hän huomauttaa, että epäluottamustilanteita on silti ollut isommissakin kaupungeissa.
”Johtamiskulttuurissa on parantamisen varaa”
Yle kysyi Petäjäveden kunnanvaltuuston valtuustoryhmien puheenjohtajilta, mikä heidän mielestään on syynä kunnan johtavien viranhaltijoiden vaihtumiseen. Lisäksi kysyttiin, millainen heidän mielestään on kunnan johtamiskulttuuri ja millaisen johtajan Petäjävesi tulevaisuudessa tarvitsee.
Ryhmistä kyselyyn vastasivat sosiaalidemokraattien, kristillisdemokraattien ja vihreiden ryhmäpuheenjohtajat. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmät eivät vastanneet.
SDP:n ryhmän puheenjohtaja, kesällä kunnanhallituksen puheenjohtajana aloittanut Satu Kytölehto toteaa ryhmänsä puolesta, että Petäjäveden johtamiskulttuurissa on edelleen parantamisen varaa.
– Poliittisten luottamushenkilöiden rooli suhteessa virkahenkilöihin ja operatiiviseen toimintaan, ei ole aina kaikille vaaleissa valituille valtuutetuille selvillä, Kytölehto kirjoittaa.
Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Raija Harju-Kivinen on kristillisdemokraattien ainoa valtuutettu Petäjäveden valtuustossa.
Hän ei usko Petäjäveden johtamiskulttuurissa olevan mitään erityistä piirrettä. Harju-Kivinen muistuttaa, että kulttuuri riippuu ihmisistä ja muuttuu heidän mukanaan.
Vihreiden ainoan valtuutetun Tarmo Ketolan mielestä luottamushenkilöt odottavat johtajilta vastauksia mahdottomiin tehtäviin.
– (Varanhaltijoiden vaihtumisen) taustalla varmasti on monta syytä, niin johtajien oma urakehitys kuin myös liialliset odotukset, siitä mitä kuntajohtaja voi tehdä, Ketola kirjoittaa.
Ketola muistuttaa, että tällä hetkellä kuntien taloutta rasittaa moni asia, muun muassa taantuma, maaltamuutto, ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen.
– Ei kunnanjohtajalla ole taikasauvaa näiden korjaamiseksi, vaikka sitä moni luottamushenkilö vaatii tai toivoo, Ketola kirjoittaa.
Hakuaika Petäjäveden kunnanjohtajan tehtävään päättyy 4. joulukuuta.