Kuntaliitto on pettynyt kuntien rahoitusuudistuksen siirtymisestä seuraavalle hallituskaudelle.
– Tässä oli kuitenkin odotuksia paljon kentällä. Myös hallitusohjelmassa oli selviä kirjauksia siitä, että rahoitusjärjestelmää ja valtionosuusrahoitusta uudistetaan tämän vaalikauden aikana. Totta kai se on erittäin harmi, että tässä ei nyt nyt näytettäisi lainkaan etenevän, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntaliitosta.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoi perjantaina, että kuntarahoituksen uudistus kaatui, koska aika loppui kesken eikä hallituspuolueiden kesken saatu sopua.
Hallituksessa on ollut erimielisyyttä esimerkiksi niin sanotuista sote-eristä ja siitä, huomioidaanko tuulivoiman verotulot tasausjärjestelmässä.
Reinan mukaan kuntien rahoitus on sote-uudistuksen jäljiltä aika lailla rikki ja johtaa suuriin kuntakohtaisiin muutoksiin. Samalla se on tehnyt koko rahoitusuudistuksesta poliittisesti vaikean.
Reina kritisoi sitä, ettei kuntakohtaisia laskelmia ole julkistettu valmistelun aikana eli noin kahden vuoden kuluessa.
– Toivottaisiin todella, että julkistettaisiin näitä kuntakohtaisia laskelmia. Se varmaan sitten myös helpottaisi ymmärtämistä, mikä tässä on ollut vaikeaa.
Julkistaminen auttaisi Reinan mukaan myös jatkokeskustelua ja -valmistelua, koska nyt on selvää, että uudistaminen siirtyy seuraavan hallituksen syliin.
Parlamentaarinen neuvottelu tarpeen
Kuntaliitto toivoo vielä tällä hallituskaudella puolue- ja hallitus-oppositiorajat ylittävää parlamentaarista työtä uudistuksen edistämiseksi.
– Kuntaliitossa toivotaan ja esitetään, että jo tämän vaalikauden aikana käynnistettäisiin tämmöinen parlamentaarinen kuntien tulevaisuustyö. Siinä sitten myös rahoitus, valtionosuudet ja resurssit, ylipäätään verotulopohja olisi varmasti esillä, Reina toteaa.
Myös oppositiopuolueista esimerkiksi SDP kannattaa parlamentaarisen työn aloittamista nopeasti.
Jos asia siirtyy, uusi kuntarahoitusmalli on Reinan mielestä mahdollinen aikaisintaan vuonna 2029.
Kuntien suurimmat menoerät ovat opetus- ja sivistystoimessa sekä työllisyyden hoidossa.
Reina näkee, että kuntien veroprosenteissa tulee jatkossakin olemaan suuria eroja. Se kuuluu itsehallinnolliseen järjestelmään, että kunnat määrittävät vapaasti tuloveroprosenttinsa tason.
– Tietenkin kuntaveroprosentti määritellään suhteessa siihen, mikä se rahoituksen ja tulorahoituksen riittävyyden tarve on. Rahoitusjärjestelmän kokonaisuudessaan pitäisi olla semmoinen, että olisi mahdollista selvitä tehtävistä ja investoinneista ilman, että veroprosenttien erot kasvavat hallitsemattomiksi.
22.11. kello 17.49 Tarkennettu valmisteluaika Reinan kommentissa kolmesta vuodesta kahteen.