Pohjois-Savossa Kangaslammin kylällä asuva Heikki Vänttinen traktoreineen on tuttu näky aluetta halkovalla tiellä.
Etenkin talvisin Vänttisen traktorillle on käyttöä, sillä joka vuosi autoja ajaa ojaan Varkauden ja Savonlinnan välisellä 468-tiellä. Iso osa ojaanajoista ei kantaudu viranomaisten tietoon, sillä hinausapu löytyy lähempää.
Vänttisen puhelinnumero tiedetään kylällä hädän hetkellä.
Mies muistelee erästä talvea muutaman vuoden takaa. Silloin hän hinasi kolme autoa samasta ojasta viikon aikana.
– Lumiaurauspenkan vieressä oli kymmensenttinen jäinen rappu sisäkurvissa. Siihen kun rengas osui, niin auto lähti aika rivakasti. Kuljettajasta tuli matkustaja kertalinttuusta, Vänttinen kuvailee.
Päivittäinen puheenaihe
Kangaslampea halkovan 36 kilometrin pituisen seututien kunto on päivittäinen puheenaihe kylällä.
Tie on kapea, epätasainen ja halkeillut. Vaarallisia kuoppia syntyy asukkaiden mukaan ennen kuin entisiä on ehditty täyttää. Kevyen liikenteen väyliä ei ole. Tien kaltevuus on joissakin kohtaan vaarallinen jopa rekoille.
Heikki Vänttinen kuvailee tien kuntoa sellaiseksi, että ”sielua ravistaa”, kun sillä ajaa.
Yli 40 vuotta sitten rakennettu päällystetie on tullut käyttöikänsä päähän. Alueen asukkailla ovat menneet hermot jo aikoja sitten. Huumoria vielä kuitenkin riittää.
– Kun tärisevä mies astuu kaupan ovesta sisään, jokainen tietää, että taidat olla Viljolahdelta tulossa, naapuripitäjässä Heinävedellä asuva Heimo Asikainen veistelee.
Tien vaikutuspiirissä asuu reilut tuhat vakituista asukasta. Kesäisin tietä käyttää toinen mokoma, kun suosittu mökkipitäjä täyttyy lomalaisista.
Alue on merkittävä puuteollisuudelle. Varkauden Stora Enson tehtaalle kulkee satoja tukkirekkalasteja viikossa Kangaslammintien kautta.
Stora Enson kuljetusasiantuntija Timo Seppä kertoo, että kuljetuksia joudutaan välillä reitittämään pidempiä matkoja parempia teitä pitkin.
Ensi vuonna Kangaslammintien katkaiseva lossi kunnostetaan, jolloin sen kantavuus nousee nykyisestä 60 tonnista 90 tonniin.
Se mahdollistaa Savonlinnan puolelta puunkuljetukset Varkauteen helpommin, sillä nykyisin tukkirekat kiertävät tuplamatkan Rantasalmen kautta tehtaalle.
– Vuositasolla puhutaan 200–300 puukuormasta, joka lisääntyy tällä tiellä uuden lossin myötä.
Videolla Jukka Asikainen kertoo, millaisia vaikutuksia kalustoon huonolla tiellä on. Asikainen on ajanut työkseen tukkirekkaa lähes 60 vuotta.
Kangaslammin asukkaat ovat keränneet jo yli 2 000 nimeä adressiin, jossa vaaditaan välitöntä peruskorjausta ja tien leventämistä.
Yksi allekirjoittaneista on eläinalan yritystä Kangaslammin perukoilla pyörittävä Susanne Ylikesti. Hänellä on kotonaan koiratrimmaamo, jonka lisäksi hän käy vierailuilla laitoksissa minihevostensa kanssa.
Osa asiakkaista ei uskalla ajaa paikalle talvisin.
Videolla Susanne Ylikesti kertoo, miltä tuntuu ajaa Kangaslammintietä hevostrailerin kanssa.
Ylikestin alakouluikäinen tytär kulkee koulutaksilla 40 kilometrin matkan Varkauteen, ja huonokuntoinen tie pidentää matka-aikaa talvisin yli kahteen ja puoleen tuntiin.
Myös hätätilanteissa avun saanti peräkylälle on vaikeaa.
– Kun anoppi vietiin ambulanssilla sairaalaan, verenpainetta ei voitu mitata ajon aikana tien töyssyisyyden takia. Auto piti pysäyttää mittausta varten.
Rahaa ei ole
Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja Tommi Huttunen ymmärtää kangaslampilaisten huolen. Hänen mukaansa Kangaslammintie ei ole poikkeus, sillä Itä-Suomessa on yhteensä noin 1 400 kilometriä huonokuntoisia päällysteteitä.
Rahaa pienempien teiden korjaamiseen ei ole riittävästi, sillä päällystystyöt kohdennetaan vilkkaimmin liikennöidyille maanteille ja elinkeinoelämän merkittävimmille kuljetusreiteille.
– Jotta päällysteiden kunto pysyisi edes nykyisellä tasolla, pitäisi vuosittain korjata 500 kilometriä teitä, mutta nykyrahoituksella siihen ei päästä.
Kangaslampilaiset eivät tästä lannistu, vaan jatkavat adressin keräämistä. Ja soittavat ely-keskusten tienkäyttäjän linjalle.
– Sinne minä aina soitan, kun ongelmia on. Viimeksi toivat tien varteen kyltin, jossa varoitettiin päällystevaurioista, Heikki Vänttinen naurahtaa.