Liikuttaako-juttusarjassa toimittajat Julia Falck ja Noora Meklin valitsevat joka viikko liikuntaan tai urheiluun liittyvän ilmiön ja selittävät, mistä siinä on kyse.
Tiesitkö, että venyttelystä voi luopua kokonaan?
Tutkimusten mukaan venyttely lisää nivelten liikkuvuutta, mutta jos varpaiden kurkottelu ei houkuttele, se ei haittaa.
Liikkuvuutta voi nimittäin lisätä monella muullakin tavalla kuin tylsällä venyttelyllä!
Toimittaja Noora Meklin päätti luopua venyttelystä kokonaan:
Kokosimme venyttelystä neljä väitettä ja selvitimme, onko niissä perää. Juttua varten on haastateltu liikuntaepidemiologian dosenttia Mari Leppästä UKK-instituutista.
1. Venyttely on pakollista
TARUA. Dosentti Mari Leppäsen viesti on selvä: venyttely ei ole pakollista.
– Ei tarvitse venytellä ollenkaan, jos se ei kiinnosta eikä siihen koe tarvetta.
Liikkuvuudesta kannattaa toki muuten pitää huolta.
Leppäsen mukaan esimerkiksi salitreeni voi käydä hyvästä liikkuvuusharjoituksesta.
– Täydellä liikelaajuudella tehtävä voimaharjoittelu lisää ja ylläpitää liikkuvuutta.
Myös esimerkiksi tanssi ja voimistelu ovat lajeja, joissa jo itsessään haastetaan omaa liikkuvuutta. Kaikki kehon kiertely, kurottelu ja täydellä liikelaajuudella tehtävät liikkeet edistävät liikkuvuutta.
2. Venyttely on hyödyllistä
TOTTA. Tutkimusten mukaan venyttely lisää liikelaajuuksia. Parhaimpia tuloksia on Leppäsen mukaan saatu perinteisellä staattisella venyttelyllä eli pitkäkestoisilla venytyksillä sekä PNF-venyttelyllä.
PNF-venyttely on tekniikka, jossa venytyksen aikana tehdään samalla lihassupistuksia.
Jos vaihtoehtoiset liikkuvuutta kehittävät lajit eivät maistu, on venyttely siinä tapauksessa edelleen kelpo vaihtoehto.
– Jos tykkää venyttelystä ja kokee sen tarpeelliseksi, sitä kannattaa silloin tehdä, Leppänen sanoo.
3. Venyttely ennen treeniä pilaa suorituksen
TOTTA JA TARUA. Pitkäkestoinen, staattinen venyttely ennen nopeutta vaativaa liikuntaa voi heikentää tutkimusten mukaan suorituskykyä.
Leppänen kuitenkin lohduttaa, että heikentävä vaikutus on hyvin lyhytkestoinen ja niin pieni, ettei sillä ole tavalliselle liikkujalle merkitystä.
Venyttelyn sijaan Leppänen kehottaa ennen treeniä panostamaan kokonaisvaltaiseen lämmittelyyn. Se säästää aikaa ja valmistelee kehon liikuntasuoritukseen paremmin kuin paikallaan tehty venyttely.
Leppäsen mukaan venyttely on ennen treeniä tarpeen oikeastaan vain äärimmäistä liikkuvuutta vaativien lajien aktiiviurheilijoille, kuten voimistelijoille.
4. Treenin jälkeinen lihasjumi johtuu venyttelyn puutteesta
TARUA. Treenin jälkeinen jumi voi kertoa kovasta treenistä tai se voi Leppäsen mukaan olla myös viivästynyttä lihasarkuutta, joka johtuu pienistä lihaksiin tulleista mikrovaurioista.
Ne ovat normaali reaktio varsinkin, kun tehdään kovaa, uudenlaista tai jarruttavaa lihastyötä.
– Päivä tai pari treenin jälkeen ilmenevään lihaskipuun venyttelyllä ei ole mitään vaikutusta.
Leppänen vinkkaa, että venyttelyn sijaan jumeista pääsee jatkossa sillä, että totuttaa kehoa uusiin liikkeisiin, liikkuu monipuolisesti kehoa vahvistaen ja huolehtii palautumisesta.