Kun ammattikoulutuksen saanut työntekijä jää vastaisuudessa eläkkeelle, korvaajaksi tarvitaan aiempaa useammin korkeakoulutettu.
Näin arvioivat kyselyssä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritykset. Ne kertovat, että uusista rekrytoitavista työntekijöistä jopa kolmen neljästä pitäisi olla korkeakoulutettu.
– Meillä kasvu on erityisesti korkeakoulutetun työvoiman kasvua. Se kertoo siitä, että työelämä muuttuu ja tarvitaan yhä vaativampaa osaamista, sanoo Teknologiateollisuus ry:n osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen.
– Erityisesti tekoäly muuttaa tekemistä vahvasti kaikilla aloilla ja teknologia-ala on se, joka kohtaa tämän murroksen ensimmäisenä.
Tarve 140 000 työntekijälle
Kyselyn mukaan rekrytoitavaa riittää. Teknologiateollisuuteen eli Suomen tärkeimmille vientialoille tarvitaan kymmenen vuoden aikana 140 000 uutta työntekijää. Nykyisin teknologiateollisuuden aloilla on noin 330 000 työntekijää.
Noin puolet uusista työntekijöistä korvaisivat eläkkeelle jääviä. Toinen puolisko taas palkattaisiin teknologiateollisuuden alojen runsaan kasvun vuoksi.
Jos alan arvioimaan uuden työvoiman tarpeeseen ja eläköitymisten paikkaamiseen ei pystytä vastaamaan, Suomen bruttokansantuote olisi vuosittain 0,6 prosenttia matalampi. Näin ennustaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla Teknologiateollisuuden tilaamassa selvityksessä.
Korkeakoulutuksen kasvanut tarve on näkynyt alalla jo vuosia.
Viimeisen noin 15 vuoden kuluessa toimialan henkilöstömäärä on kasvanut lähinnä siitä, että alan yrityksiin on tullut uusia korkeakoulutettuja. Ammattiosaajien määrä taas on pysynyt pitkälti ennallaan.
Selvityksen mukaan useamman kuin joka viidennen eläköityvän ammattikoulutetun tilalle rekrytoidaan jatkossa korkeakoulutettu. Noin kymmenes nykyisistä ammattikoulutettujen pesteistä jää täyttämättä esimerkiksi automaation, robotiikan tai tekoälyn kehittymisen vuoksi.
Lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja, Teknologiateollisuus vaatii
Nykyisin Suomessa noin 39 prosenttia nuorista aikuisista on suorittanut korkea-asteen. Se on selvästi vähemmän kuin OECD-maiden keskiarvo, joka on 48 prosenttia.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä korkeakoulutettujen nuorten määrä kohoaa lähelle 50 prosenttia. Sama tavoite oli myös edeltävällä hallituksella.
Teknologiateollisuudessa arvioidaan, että korkeakoulutettujen määrää pitäisi pystyä lisäämään vielä tätäkin enemmän.
– Jotta kasvun edellytyksemme säilyvät, jopa 70 prosentilla Suomen nuorista aikuisista tulisi 15 vuoden päästä olla korkeakoulutasoista osaamista, Pöntynen sanoo.
Pöntynen toteaa, että koulutuspolitiikkaan tarvitaan muutosta äkkiä.
– Korkeakoulutuksessa tarvitaan edelleen lisää aloituspaikkoja. On tärkeää, että aloituspaikat kohdentuvat paremmin ensikertalaisille.
Ammattikoulutukseen taas tarvitaan Teknologiateollisuuden mukaan lisää laatua. Nykyisin ammattikouluissa opittavat taidot eivät täysin vastaa työelämän tarpeisiin.
– Lisäksi ammatillisesta koulutuksesta pitäisi pystyä yhä useammin jatkamaan korkeakoulutukseen eli tarvitaan sellaisia taitoja, että korkeakoulussa pärjää.
Osaajatarve edellyttää parempaa maahanmuuttopolitiikkaa
Koulutuspolitiikan lisäksi Teknologiateollisuus vaatii parannuksia maahanmuuttopolitiikkaan, jotta suuri osaamistarve pystytään täyttämään.
– Maahantulon joustavat väylät ovat tärkeitä, että osaajat pääsevät mahdollisimman nopeasti Suomeen, Pöntynen sanoo.
Joustavuutta tarvitaan Pöntysen mukaan lisää muun muassa lyhytaikaisiin työkomennuksiin. Yrityksillä on vaikeuksia saada komennuksille esimerkiksi asentajia, joilla on erityisosaamista, josta on Suomessa pulaa.
– He eivät ole jäämässä tänne asumaan, vaan he tulevat usein muutamiksi viikoiksi tai kuukausiksi tekemään työnsä ja palaavat sitten. Tämän pitäisi olla joustavaa ja helppoa.
Pöntynen kiittelee hallitusta siitä, että se käynnisti hiljattain selvityksen pisteytysmallin tuomisesta työperäiseen maahanmuuttoon.
Ratkaisevaa olisi, että perusasiat, kuten kotouttaminen ja kielenoppiminen, saadaan kuntoon.
– Tuleepa ihminen Suomeen sitten opiskelemaan, töihin, turvaan tai jonkun puolisona tai lapsena, meidän pitää vahvistaa sitä, että he pääsevät mahdollisimman nopeasti osaksi suomalaista yhteiskuntaa.