Lääkärin sanat pysäyttivät 62-vuotiaan Arja Tuiskun, joka oli hetkeä aiemmin kiiruhtanut Länsi-Pohjan sairaalan yöpäivystykseen. Oli elokuu 2022.
”Tätä kutsutaan leskentekijäksi”
Päivystyssalin sairaalasängyllä maatessaan Tuisku sai tiedon vakavasta aivoinfarktista, johon kuolleisuus hoitamattomana on yli 80 prosenttia. Kyseessä oli kallonpohjan valtimotukos.
Vielä hetkeä aiemmin Tuisku oli istunut puolisonsa kanssa Kemissä katsomassa televisiota.
– Yhtäkkiä Ylen sääennustaja Joonas näkyi kahtena, Tuisku muistelee ensimmäisiä oireita.
Lähipiiriin kuuluvat hoitoalan ammattilaiset kehottivat Tuiskua lähtemään kiireesti lähellä olevaan sairaalaan, missä tutkimukset aloitettiin välittömästi.
– Sormi-nenänpää-testissä minulla meni sormi poskeen, eli se oli jo aika selkeä merkki, ettei kaikki ole kunnossa. Verenpainetta mitatessa yläpaine oli yli kaksisataa ja alapaine yli yhdeksänkymmentä.
Ammattilaisten ympäröimä Tuisku oli hämmentynyt tilanteesta.
– Huoneessa oli neljä hoitajaa ja lääkäri puhelin korvalla, enkä vieläkään ymmärtänyt tilanteen vakavuutta. Pyysin käydä vessassa, mutta lääkäri sanoi, että kuulkaa rouva, te ette liiku enää mihinkään.
Sairaalassa Tuiskulle aloitettiin liuotushoito. Yön aikana hänet siirrettiin ambulanssilla Kemistä Oulun yliopistolliseen sairaalaan, missä valmistauduttiin varalta tukoksen mekaaniseen avaamiseen.
Kemissä saatu liuotushoito oli kuitenkin tehonnut.
”Mietin, kuinka pienestä kaikki oli kiinni”
Nyt Tuisku on huolissaan Suomen ja erityisesti Lapin terveyspalveluiden alasajosta.
Esimerkiksi Länsi-Pohjan sairaalan toiminnan supistamista on suunniteltu ja toteutettu jo pitkään. Muun muassa sairaalan kirurginen yöpäivystys päättyy vuoden lopussa. Myös sairaalan synnytysosasto suljettiin viime talvena.
– Ilman Kemin yöpäivystystä en istuisi tässä keinutuolissa. Mietin kuinka pienestä kaikki oli kiinni ja mitä jos hoito olisi tapahtunut viiveellä. En välttämättä olisi enää elossa, sanoo Tuisku.
Neurologian erikoislääkäri Jussi Mäkinen vahvistaa, että aivoverenkiertohäiriössä jokainen minuutti ratkaisee. Mäkinen työskentelee Lapin kuntoutus oy:llä sekä Rovaniemen ja Kemin Terveystalon toimipisteissä.
– On erittäin tärkeä, että ihminen pääsee mahdollisimman nopeasti sairaalaan hoitoarvioon. Tällainen kallonpohjan valtimotukos voidaan lukea niin sanotuksi leskentekijäsuoneksi ja on hoitamattomana yleensä nimensä veroinen.
Ympärivuorokautiset liuotushoidot pyritään säilyttämään Kemissäkin
Mäkinen muistuttaa, että aivoverenkiertohäiriöt ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tilastojen mukaan niihin kuolee vuosittain tuhansia ihmisiä.
– Ennuste riippuu ratkaisevasti siitä, ehtiikö ihminen ajoissa hoitoon vai ei. Silloin täytyy olla valmiudet tällaiseen laajan päivystyksen sairaalaan ympäri vuorokauden, kaikkina viikonpäivinä, sanoo Mäkinen.
Mäkisen mukaan sairaalatutkimuksessa varmistetaan ensin, että oireet sopivat nimenomaan aivoverenkiertohäiriöön. Sitten tutkitaan, onko kyseessä aivoverenvuoto vai aivoinfarkti.
– Aivoinfarktissa käytetään laskimoon annettavaa liuotushoitoa tai tukos poistetaan mekaanisesti. Aivoverenvuodossa hoitovaihtoehtona on myös leikkaus, mutta suurinta osaa aivoverenvuotopotilaista ei tarvitse leikata.
Lapin hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Jyri J. Taskilan mukaan tavoitteena on, että aivoinfarktipotilaita hoidetaan jatkossakin Länsi-Pohjan sairaalassa ympäri vuorokauden.
– Pyrimme siihen, että aivoinfarktin liuotushoidot tullaan järjestämään Länsi-Pohjassa jatkossakin, sanoo Taskila.
Tunnista oireet ja soita apua ajoissa
Neurologian erikoislääkäri Jussi Mäkisen mukaan verenkiertohäiriöstä kärsivien potilaiden hoitoketju on hioutunut valtakunnallisesti hyvin toimivaksi. Moni potilas ei kuitenkaan hanki ajoissa apua.
– Isoimmat viiveet liittyvät siihen, että ihmiset eivät ota tarpeeksi nopeasti yhteyttä hätäkeskukseen. Hätänumeroon tulee soittaa välittömästi, jos saa aivoverenkiertohäiriöön viittaavia oireita.
Oulun yliopistolliseen sairaalaan päästyään vakavan aivoinfarktin saanut Arja Tuisku sai apuvälineen, joka on vieläkin muistona tapahtuneesta. Musta silmälappu auttoi tukoksen aiheuttamiin näköhaittoihin.
– Kaikki näkyi pitkään kahtena ja ”merirosvolapun” turvin pystyin näkemään paremmin. Tämä lappu tulee kulkemaan mukanani loppuelämän, sanoo Tuisku.