Toimitusjohtaja Rahmo Hassan johdattaa päiväkotinsa lapset ympärilleen: on lorupiirin aika.
Paljon on pitänyt tehdä töitä ja oikeita liiketoimintapäätöksiä, jotta hän nyt kuuden vuoden jälkeen voi todeta seuraavasti perustamastaan yrityksestä, helsinkiläisestä päiväkoti Säteestä:
– Olemme pärjänneet suhteellisen hyvin siihen nähden, että tämä ala on hyvin säädelty. Byrokratia ja paperisota oli aikamoinen, alun lupatarkastukset veivät paljon aikaa ja vaivaa. Piti olla vaan sinnikäs ja puskea läpi, muu ei auttanut, Hassan toteaa.
Sitkeyttä vaati sekin, että pari ensimmäistä toimintavuotta päiväkoti pyöri miinuksella. Hassanin mukaan on yleistä, että uuden yrityksen alkuvuodet mennään tappiolla.
– Meidänkin tapauksessa se piti paikkansa.
Maahanmuuttajat perustavat yrityksiä
Lapsena Somaliasta Suomeen muuttanut Hassan käy esimerkiksi siitä, että kasvava joukko maahanmuuttajia ryhtyy yrittäjäksi. Se on huomattu yritysneuvontaa tarjoavassa Suomen Uusyrityskeskusten verkostossa.
Toimitusjohtaja Anneli Komi sanoo, että maahanmuuttajat ovat tämän vuoden alkupuoliskolla perustaneet yrityksiä 20 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammi–kesäkuussa.
– Luku kasvaa koko ajan ja kaikkialla Suomessa.
Komin mukaan maahanmuuttajat perustavat yrityksiä etenkin kuljetukseen ja varastointiin, palveluihin ja kauppaan.
Miksi maahanmuuttajat haluavat ryhtyä yrittäjiksi?
– Nykyisessä työllisyystilanteessa näkyy etenkin se, että yrittäjyys on monesti ainoa toimiva ja hyvä vaihtoehto, joillekin jopa ainut ratkaisu, Komi sanoo.
Tavallisia palkkatöitä kun ei välttämättä löydy.
Liikkeelle nollasta
Rahmo Hassan on koulutukseltaan varhaiskasvatuksen opettaja ja kasvatustieteen maisteri. Työkokemusta on päiväkodeista ja järjestöistä, joissa lapsiperheiden tarpeet tulivat hänelle tutuiksi. Siitä kehkeytyi ajatus omasta yksityisestä päiväkodista.
– Näin tarpeen ja se oli myös lähellä sydäntä. Siitä se ajatus lähti.
Koska kokemusta yrityksen perustamisesta oli tasan nolla, täytyi kaikki opetella alusta saakka.
– Piti tehdä liiketoimintasuunnitelma, riskinarviointi, löytää sopiva sijainti päiväkodille ja asiakaskunta. Kaikkeen piti valmistautua.
Apua hän kaivoi netistä ja sai kosolti neuvoja myös tutulta it-alan yrittäjältä.
– Hänellä oli kokemusta suunnitelmasta yrityksen toteutukseen saakka. Päiväkotia ei perusteta ihan samalla kaavalla kuin it-yritystä, mutta prosessi etenee aika samalla tavalla, Hassan kuvaa.
Naisissa paljon yrittäjiä
Maahanmuuttajanaisista ajatellaan usein, että heitä ei näy yrityksissä eikä työpaikoilla, koska he keskittyvät pelkästään hoitamaan lapsiaan kotosalla. Se on vain osatotuus. Suomen maahanmuuttajayrittäjistä naisia on noin kolmannes.
Esimerkiksi somalitaustaisissa on paljon naisyrittäjiä. Rahmo Hassanin mukaan ilmiön voi jäljittää Somaliaan.
– Somaliyhteisössä arvostetaan tosi paljon naisen roolia, ja nainen nähdään tukipilarina. Voit olla äiti, mutta voit olla myös yrittäjä tai molempia, jos haluat.
Koska Somaliassa palkkatöitä on ollut tarjolla harvalle, itsensä työllistäminen yrittäjänä on ollut miltei ainut vaihtoehto, jopa elinehto hengissä pysymiseen sukupolvien ajan.
– Tulot elämiseen piti saada vaikka myymällä perusraaka-aineita omassa tee- tai kasviskojussa. Siitä kertyi tuloa, joka riitti perheen elättämiseen.
Neuvonnalle iso tarve
Komin mukaan suurin este maahanmuuttajan tiellä yrittäjäksi ja samalla neuvonnan paikka on heidän vähäinen tietämys siitä, miten Suomessa yritetään, mitä lupia ja rekisteröintejä edellytetään.
Plussaa on Komin mielestä heidän halunsa ottaa apua vastaan, yritteliäisyys, reippaus, rohkeus ja työteliäisyys.
– Kun meillä neuvotaan vuosittain noin 12 000 alkavaa yrittäjää tai yrittäjäksi haluavaa, niin heistä noin 3 000 on maahanmuuttajataustaisia, Komi kertoo.
Eli joka neljäs.
– Se on aika paljon. Luku kasvaa koko ajan ja kaikkialla Suomessa, pääkaupunkiseutu erottuu selkeästi isoimpana, Komi kertoo.
Nyt kuuden yrittäjävuoden jälkeen Rahmo Hassanin valinta palkkatyön ja yrittäjyyden välillä on selvä:
– Valitsisin edelleen yrittäjyyden, koska siinä on se vapaus ja vastuu, molemmat käsi kädessä. Että pystyn työllistämään itseni ja samalla pari muuta ja pystyn tekemään työtä, jonka koen tosi tärkeäksi.
Samalla yrityksen on myös kannatettava. Näin on myös käynyt.
– Taloudellisesti on mennyt ihan hyvin. Jos päiväkoti ei olisi kannattanut taloudellisesti, lappu olisi laitettu luukulle jo 3-4 vuotta sitten, Hassan toteaa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.