Vasemmistoliitto julkaisi vaihtoehtobudjettinsa tänään. Puolue ottaisi käyttöön työtakuun ja kokeilisi lyhennettyä työaikaa. Työtakuu toteutettaisiin palkkatuen avulla, ja se koskisi kaikkia yli 12 kuukautta työttömänä olleita.
– Me ajattelemme, että työ on ihmisen oikeus ja jokaisella on oikeus tehdä töitä. Jos ajattelemme yli 12 kuukautta työttöminä olleita, niin kun hän saa jälleen työkokemusta, cv:hen täytettä ja pääsee osallistumaan yhteiskunnan toimintaan, se hyödyttää niin yksilöä kuin yhteiskuntaa, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kuvaa.
Velkaa puolue ottaisi lähes yhtä paljon kuin hallitus omassa talousarviossaan esitti. Velanottotarve olisi arvion mukaan noin 228 miljoonaa euroa pienempi. Vaihtoehtobudjetissa ei pystytty huomioimaan aikataulusyistä hallituksen myöhemmin antamaa täydentävää talousarvioesitystä.
Koskelan mukaan yhtäläisyyksistä huolimatta esityksissä itsessään on kuitenkin isoja eroja.
– Kun tämä hallitus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille, hyvin kirjaimellisesti, me haluamme muuttaa tätä tasapainoa hyvinvointivaltiota tukevaksi. Ne, joilla on kaikkein eniten voivat osallistua enemmän, ja niitä, joilla on kaikkein vähiten, tuetaan, jotta he pääsevät elämässä eteenpäin.
– Hallitushan on leikannut matalasuhdanteessa, ja se on johtanut siihen, että Suomessa on pitkittynyt lamaannuksen tila, työttömien määrä on kasvanut ja ihmisiltä on lähtenyt toivo tulevaisuudesta. Se ei riitä, että Petteri Orpo puhuu toivosta, jos ihmiset eivät koe, että on toiveikas olo.
Vasemmistoliitto muun muassa peruisi lukuisia hallituksen tekemiä sosiaaliturvan leikkauksia ja muita lakimuutoksia, muun muassa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poiston.
Esimerkiksi työttömyysturvan suojaosan poisto peruttaisiin ja suojaosa nostettaisiin 500 euroon. Suojaosa oli ennen sen poistamista viime vuoden huhtikuussa 300 euroa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen ja lääkkeiden alkuomavastuun korotukset peruttaisiin, ja perusterveydenhuollon hoitotakuu lyhenisi seitsemään päivään.
Vasemmistoliitto myös peruisi arvonlisäveron korotuksen. Arvonlisävero (alv) palautettaisiin 24 prosenttiin nykyisestä 25,5 prosentista. Puolue pyrkisi myös alentamaan yrittäjyyden kynnystä nostamalla arvonlisäverollisen toiminnan alarajaa 30 000 euroon. Nykyisin raja on 20 000 euroa.
Tuloja miljonääriverosta ja yhteisöveron nostosta
Rahat tähän puolue hankkisi muun muassa kiristämällä suurituloisten verotusta ja korottamalla yhteisöveroa prosenttiyksiköllä. Kaikista rikkaimmille otettaisiin käyttöön myös yhden prosentin miljonäärivero. Miljonääriveron arvioitaisiin kasvattavan valtion tuloja noin miljardilla eurolla.
Yhteisöveron korotuksen lisäksi vasemmistoliitto esittää lukuisia muutoksia muun muassa yritysten saamiin verotukiin ja niin sanottujen kiky-maksujen jakaantumiseen työnantajien ja työntekijöiden välillä.
Millä tavoin puolue huolehtisi yritysten kilpailukyvyn säilymisestä? Vasemmistoliitto karsisi ensimmäisenä ympäristölle haitallisia verotukia, Koskela summaa. Esimerkiksi arvolisäverovelvollisuuden alarajan nostamisella pyritään tukemaan juuri pienyrityksiä.
Koskelan mukaan hyvinvointivaltion ja sen palvelujen turvaaminen on myös yritysten ja yrittäjien etu.
– Jos puhumme asioista kuten toimiva julkinen terveydenhuolto, koulutus ja varhaiskasvatus, ne auttavat ihmisiä ja rohkaisevat heitä myös yrittämään, kun he tietävät, että yhteiskunnan turvaverkot pitävät.
Lisäksi ansio- ja pääomatulojen verotus yhtenäistettäisiin ja listaamattomien yritysten omistajien saama osinkoverohuojennus poistettaisiin kokonaan. Yksityisen terveydenhuollon kela-korvauksia leikattaisiin 67 miljoonalla eurolla.
Puolue myös haluaisi lisätä verotuksen läpinäkyvyyttä ja puuttua verovälttelyyn aiempaa hanakammin. Vasemmistoliitto haluaisi laajentaa julkisia verotietoja siten, että niihin sisältyisi tieto henkilön saamista verovapaista osingoista, perinnöistä ja lahjoista sekä erilaisten sijoitusjärjestelyjen, kuten sijoituskuorien, piirissä olevasta pääomasta ja sille kertyneistä tuotoista.
Oppositiopuolueiden vaihtoehtoja käsitellään keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa.