VR laittoi Helsingin päärautatieaseman kioskihallin ja laiturialueen väliset raskaat tammiovet tänä aamuna myyntiin, ja hankepäällikkö Jani Jääskeläisen mukaan näyttää siltä, että ovet on myyty tämän päivän aikana.
Kaiken kaikkiaan myytäviä ovia on 15 kappaletta.
– Ovet ovat kiinnostaneet kovasti, ja mahdollisilla ostajilla on hyvin erilaisia tarinoita ja käyttötarkoituksia.
Kymmenkunta viestiä ostohaluista tuli hyvin nopeasti, ja ennakkokysyntäkin oli kovaa, iloitsee Jääskeläinen.
– Me ajattelimme, että tämä on kaikkein paras tapa jatkaa ovien tarinaa.
Uusia käyttötarkoituksia on monia: kivoja vanhoja kohteita, vanhoja rakennuksia sekä taiteellisiakin projekteja, kertoo Jääskeläinen.
– Pidämme tärkeänä sitä, että ihmiset näkevät näitä ovia.
Hinta, 250 euroa, on kiinteä ja selkeä tammioville, Jääskeläinen perustelee summaa. Käyttötarkoitus ja tarina ovat hintaa tärkeämpiä tässä projektissa.
Vanhat ovet olivat hankalat
Jääskeläinen sanoo, että vanhoista ovista tuli myös valituksia niiden raskauden ja kömpelyyden takia. Muita, ihan alkuperäisiä ovia jää rakennukseen vielä vaalittaviksi.
Uudet lasiovet laiturialueelle puolestaan valittiin avoimuuden ja valoisuuden takia, Eliel Saarisen hengessä.
Päärautatieasema aikoo myös dokumentoida tammioviensa matkan uudessa ympäristössä ja kertoa kansalle, miten tarina jatkuu.
– Haluamme ovien tarinan jatkuvan eteenpäin. Etsimme tahoa, joka voi hyödyntää nämä näyttävät ovet arvokkaalla tavalla – olipa se sitten osa toista rakennusta, julkista tilaa tai vaikkapa taideprojektia, VR:n hankepäällikkö Jani Jääskeläinen kertoi jo aamuvarhain ennen ostoryntäystä.
Ovet eivät olleet Saarisen alkuperäisessä suunnitelmassa
Yleensä aseman materiaalit pyritään uusiokäyttämään tai kierrättämään mahdollisimman kestävästi. Tällä kertaa yksi ikonisista ovista sijoitetaan myös Hyvinkään rautatiemuseoon.
Asemalaiturin puoleiset, nyt myynnissä olevat tammiovet eivät itse asiassa kuuluneet arkkitehti Eliel Saarisen alkuperäiseen asemasuunnitelmaan, jossa pyrittiin avoimuuteen ja valoisuuteen.
Kioskihalli on suunniteltu ja rakennettu myöhemmin vuonna 1925. Kaksikerroksisen hallin suunnitteli rautatiehallituksen arkkitehti Thure Hällström.