Hernesaaren kaavasta on tehty kolme valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Hernesaaren asemakaavan lokakuussa, mutta valitusten takia se ei vielä saanut lainvoimaa.
Hernesaaren edellinen asemakaava kaatui korkeimmassa oikeudessa vuonna 2022. Silloin oikeus pelkäsi, että alueesta tulee liikennesumppu.
Nyt hyväksytyn asemakaavan kohdalla tilanne on samankaltainen. Alueen liikennejärjestelyt huolettavat lähialueiden asukkaita edelleen.
Yhteisen valituksen kaavasta ovat tehneet kolme lähialueilla toimivaa yhdistystä, seitsemän Hernesaaren pohjoisosassa sijaitsevaa taloyhtiötä sekä yksi Eirassa sijaitseva taloyhtiö. Yhdistyksistä mukana ovat Eteläiset kaupunginosat, Pro Hietalahti sekä Ullanlinnan yrittäjäyhdistys.
Ne vaativat kaavan kumoamista sillä perusteella, että Hernesaareen vievän Eiranranta-kadun välityskyky ei ole riittävä sinne suunnitellulle asukas- ja työpaikkamäärälle.
– Siitä tulee liikenteellinen sumppu, jos sinne tungetaan seitsemäntuhatta asukasta ja kolmetuhatta työpaikkaa, sanoo Hernesaaren pohjoisosassa asuva asianajaja Jukka Laitasalo, joka on laatinut taloyhtiöiden ja yhdistysten yhteisen valituksen.
Lisäksi Hernesaaren risteilysatamaan voi saapua jopa kymmenentuhatta ihmistä vuorokaudessa, Laitasalo sanoo.
– Liikennöintikapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä.
Laitasalo kertoo olleensa laatimassa myös edellisen Hernesaaren kaavan kaatanutta valitusta. Hänen mukaansa Hernesaareen piti alun perin tulla asuntoja neljälle tuhannelle asukkaalle.
– Sille määrälle nykyiset järjestelyt olisivat ehkä riittäneet.
Hän kertoo toivovansa, että Hernesaarta päästäisiin rakentamaan mahdollisimmin nopeasti.
– Kukaan ei vastusta sitä, että Hernesaari rakennetaan, mutta se pitäisi tehdä niin, ettei siitä tule kaupungin sisäisiä ruuhkajumeja.
Valituksen on tehnyt myös kaksi Hernesaaren pohjoisosassa toimivaa yritystä. Niitä huolettavat liikenneyhteyksien toimivuus ja nyt hyväksytyn asemakaavan vaikutus olemassa olevan toimitalon tonttiin.
Yhtiöistä toinen huomauttaa, että asemakaavan maankäyttö- ja liikenneratkaisut ovat käytännössä samanlaiset kuin oikeuden aiemmin kumoamassa Hernesaaren asemakaavassa.
Vähemmän ja kalliimpaa pysäköintiä
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti jo vuonna 2021 Hernesaaren asemakaavasta, jossa maantäytön seurauksena niemeksi muuttuneelle alueella olisi sen valmistuttua noin seitsemäntuhatta asukasta ja kolmetuhatta työpaikkaa.
Hernesaari on suunniteltu niin, että liikkuminen siellä tapahtuisi pääosin kävellen ja pyöräillen sekä raitiovaunuilla. Asukkaista vain joka viidennellä arvioidaan olevan auto.
Korkeimman hallinto-oikeuden kumottua Hernesaaren asemakaavan vuonna 2022, Helsinki alkoi tehdä uutta suunnitelmaa. Uudessa asemakaavassa liikenteen ruuhkautumista on haluttu rajoittaa vähentämällä alueen pysäköintipaikkojen määrää.
Alueelle tulisi enimmillään 1 900 pysäköintipaikkaa, ja ne rakennettaisiin markkinaehtoisesti pysäköintilaitoksiin. Kaupunki arvioi tämän rajaavan asukkaiden omistamien autojen määrää.
Lokakuussa Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan, mutta liikennejärjestelyt aiheuttivat edelleen keskustelua. Valtuusto kuitenkin päätti, ettei liikennejärjestelyjä enää avata.
Helsingin kaupungin mukaan Hernesaaren rakentaminen voisi alkaa vuonna 2028. Tässä arviossa on mukana oletus, että kaavasta valitetaan, joten vielä ei voi sanoa, viivästyttävätkö nyt tehdyt valitukset rakentamista.