BRYSSEL Joutuminen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn on jäsenmaiden joukossa varsin tavallista. Menettelyssä on ennestään yhdeksän maata.
EU-komissio on ehdottanut myös Suomen asettamista menettelyyn. Muodollisesti asiasta päättää jäsenmaista koostuva EU-neuvosto.
Suomi on ollut lähellä joutua joukkoon jo aiemmin velkaantumisensa takia.
Komissio arvioi maita kahdella kriteerillä.
Julkisen talouden alijäämä saa olla korkeintaan kolme prosenttia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Lisäksi velan kokonaismäärä ei saa olla enemmän kuin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Puoli vuotta sitten Suomi välttyi menettelyltä, koska maa oli ottanut velkaa puolustuksen takia.
EU panostaa nyt erityisesti puolustukseen. Siksi maat saavat tilapäisesti ylittää velkaantumisrajan puolustusinvestointien vuoksi.
Suomen alijäämä on nyt kuitenkin 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja tästä puolustusmenoilla voidaan selittää vain yksi prosenttiyksikkö.
Suomen ohella komissio syynäsi nyt erityisesti Saksaa. Saksa kuitenkin välttää alijäämämenettelyyn joutumisen, koska alijäämä ei ole liiaksi karannut kolmesta prosentista.
Eniten komissio on kiinnittänyt huomiota julkisen talouden alijäämään, joka kuvaa vuosittaista velanoton tarvetta. Velan kokonaismäärää on katsottu löysemmin, koska muun muassa pandemian takia moni maa ylittää sallitun tason.
Komission suositusten jälkeen EU:n valtiovarainministerit päättävät alijäämämenettelystä kokouksessaan tammikuussa.
Komissio antaa tarkkailuluokalla oleville maille omat tavoitteet, miten velkaantumista pitää saada hallintaan.
Esimerkiksi kesällä tarkkailuun joutuneen Itävallan pitäisi kuroa velkaantuminen kolmen prosentin tasolle vuonna 2028.
– Pärstäkerroin vaikuttaa neuvotteluissa, joita maa käy kahdestaan komission kanssa, tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta arvelee.
Hän perustelee tätä tavoitteiden suurella vaihtelulla ja säännöistä joustamisella.
Esimerkiksi Italian alijäämä on seitsemän prosenttia ja tavoitteena on päästä prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ranskan tavoite on päästä viidestä prosentista yhteen.
Unkarin alijäämä on kuusi prosenttia ja tavoitteena on päästä neljään prosenttiin vuonna 2026 eli ei edes EU:n kriteerin tasolle.
Menettelyssä on ollut aikaisemmin 19 maata. Suomi on ollut mukana aiemmin vuonna 2010, mutta lopulta alijäämä ei selkeästi mennytkään rajan yli ja Suomi pääsi nopeasti kuiville.
Ruotsia on ihailtu siitä, että se on pitänyt velkaantumisen kurissa.
Komissio otti Ruotsin kuitenkin tarkkailuluokalle vuoden 2021 alijäämästä, mutta valtiovarainministerit eivät lopulta ottaneet maata menettelyyn.
Korjattu 25.11. klo 17.51: Karttagrafiikoissa Suomi oli virheellisesti esitetty maana, joka on jo liiallisen alijäämän menettelyssä. Suomi on vasta joutumassa menettelyyn.
Korjattu 27.11. Suomen alijäämäksi 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Aiemmin jutussa oli 4,3 prosenttia.