Työllisyyden hoito tulee monelle kunnalle tänä vuonna paljon ennakoitua kalliimmaksi.
Esimerkiksi Keski-Suomessa sijaitsevan Viitasaaren kaupungin kulut ovat yli kaksinkertaistumassa viime vuodesta.
Kaupunki oli varannut tälle vuodelle työttömyysetuuksiin 250 000 euroa, mutta toteutuva summa on kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovasen mukaan peräti 516 000 euroa.
Muutos liittyy vuodenvaihteessa toteutuneeseen TE-uudistukseen, joka aikaisti kuntien rahoitusvastuuta ja laajeni työmarkkinatuesta myös perus- ja ansiopäivärahaan.
Puhekielessä kyse on sakkomaksusta, jota kunnat maksavat työttömyystuesta.
Vuopionperä-Kovasen mukaan rahoitusmalli ei toimi.
– Vaikutusarviointi on lainsäädäntötyössä jäänyt puolitiehen erityisesti kustannusvaikutusten osalta, Vuopionperä-Kovanen sanoo.
Tiistaina julkistetut tuoreet työllisyystilastot kertovat, että Viitasaaren tilanne ei ole helpottumassa. Kaupungin työttömyysaste on 13,3 prosenttia. Kuukautta aiemmin luku oli 12,0 prosenttia. Työttömyystilanne on vaikea myös Viitasaaren naapurikunnissa.
Etenkin pitkäaikaistyöttömyys tulee kunnille kalliiksi, sillä kunnan maksuosuus kasvaa työttömyyden pitkittyessä. Kunta maksaa työttömyystuesta puolet, kun työttömyys on jatkunut yli 700 päivää.
Rahoitusmallia syytä arvioida uudelleen
Viitasaari työllistää pitkäaikaistyöttömiä omistamassaan Tuunaripajassa. Nykyisessä työllisyysmallissa työssäoloehto ei kuitenkaan enää täyty Tuunaripajan kaltaisilla aktivointitoimilla.
– Tässä ollaan hyvin uuden edessä. Emme ole vielä löytäneet kristallinkirkasta tietä, mutta teemme kovasti töitä että sellainen löydetään, Vuopionperä-Kovanen sanoo.
Vuopionperä-Kovanen pitää työllisyysuudistuksen alkuperäisiä tavoitteita hyvinä. Kunnissa ja kuntien muodostamilla työllisyysalueilla palvelut ovat lähempänä asiakasta. Uudistukseen liittyvän rahoitusmallin tarkoituksena on ollut kannustaa kuntia hoitamaan työllisyyttä tehokkaasti.
Rahoitusmallin toimivuus kaipaa kuitenkin uudelleen arviointia, työllisyysasioiden kehittämispäällikkö Erja Lindberg Kuntaliitosta sanoo. Hänen mukaansa Viitasaaren esimerkki sakkomaksujen kaksinkertaistumisesta on valitettavan tyypillinen tapaus.
– Yhtälö verrattuna työnhakijoiden määrään ja avoimiin työpaikkoihin on todella huolestuttava.
Lindbergin mukaan mallin suurin ongelma on sen suhdanneherkkyys.
– Sakkomaksut tulevat suurelta osin pitkäaikaistyöttömyydestä. Vaikka suhdanteet kääntyisivät heti parempaan, pitkäaikaistyöttömyys ei sula nopeasti, Lindberg sanoo.
Työllisyysmuutos on ollut Lindbergin mukaan kuntien näkökulmasta historiallisen laaja. Hän sanoo, että mallia suunniteltaessa ei osattu ennakoida työttömyyden rajua kasvua.
– Kunnat joutuvat vielä pitkään maksamaan korkeita sakkomaksuja, jos tämän mallin mukaan mennään, Lindberg sanoo.
Sydänsuomen kunnat katsovat tulevaan
Keski-Suomen ely-keskuksen arvion mukaan työttömyys jatkaa maakunnassa kasvuaan eikä työvoimapulaa toistaiseksi ole näköpiirissä.
Silti Viitasaari ja kuusi muuta alueen kuntaa tekevät yhteistyötä varmistaakseen työvoiman saatavuuden tulevaisuudessa. Tämä siitä huolimatta, että osassa alueen kunnista ei ole ollut avoinna yhtään työpaikkaa viimeisen vuoden aikana ja niiden maksamat sakkomaksut ovat nousseet rajusti.
Projektipäällikkö Niina Piesala on vetänyt Ammattilaisia Sydänsuomeen -nimistä hanketta vuoden 2024 alkupuolelta saakka. Hankkeessa korostuu kuntarajat ylittävä yhteistyö.
Sydänsuomeen-kunnat eli Viitasaari,Kivijärvi, Kinnula, Kyyjärvi, Karstula, Pihtipudas ja Kannonkoski muodostavat yhden yhtenäisen työssäkäyntialueen. Pelkät työpaikat eivät Piesalan mukaan kuitenkaan riitä, vaan alue pitää nähdä muutenkin vetovoimaisena.
– Täällä voi työllistyä yhteen kuntaan, asua toisessa ja harrastaa kolmannessa.
