Venäjältä napsahti nootti Suomelle – ei suostu enää korvaamaan patojensa aiheuttamaa harmia

Ukrainan sodan aikana Venäjä on irtisanonut kokonaan tai osittain neljä valtiosopimusta, jotka se on solminut Suomen kanssa.

Imatrankoski padottiin 1920-luvulla vesivoiman tuotantoa varten. Tämän jälkeen vettä on juoksutettu näytösluontoisesti. Arkistovideo.

Suomen ulkoministeriö on vastaanottanut Venäjältä virallisen nootin, jossa se ilmoittaa irtisanovansa kaksi artiklaa Vuoksen vesivoimaa koskevasta valtiosopimuksesta.

Venäläismediat kertoivat hallituksensa aikeista jo marraskuun alussa. Nyt Suomi on saanut virallisen nootin asiasta.

Irtisanominen ei koske koko sopimusta, vaan ainoastaan sen artikloita kolme ja neljä. Näissä artikloissa sovitaan siitä, että Venäjä toimittaa Suomelle korvaussähköä.

Imatralla sijaitsevat Tainionkosken ja Imatran vesivoimalaitokset. Venäjän puolella lähellä rajaa sijaitsee Svetogorskin vesivoimalaitos.
Vuoksen vesistö laskee Saimaalta lopulta Venäjän puolella Laatokkaan. Kuva: Mikko Savolainen / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap

Korvaussähkön toimittamisesta on sovittu, koska Svetogorskin vesivoimalan padot aiheuttavat tehon menetyksiä Suomen puolella Imatran vesivoimalaitokselle.

Venäjä perustelee sopimuksesta irtautumista sillä, että Suomi kieltäytyy ostamasta sähköä Venäjältä.

Kuvakaappaus Suomen ja Venäjän välisestä rajasopimuksesta vuodelta 1972, joka koskee vuoksen vesistöä.
Näin alkaa Neuvostoliiton ja Suomen välillä vuonna 1972 solmittu valtiosopimus Vuoksen vesivoimasta. Kuva: Kuvakaappaus: YK:n sopimusarkisto

Jo neljäs sopimus sodan aikana

Venäjä on irtisanonut Ukrainan sodan syttymisen jälkeen kokonaan tai osittain yhteensä neljä Suomen ja Venäjän välistä valtiosopimusta, kerrotaan Suomen ulkoministeriöstä.

Venäjän ja Keski-Aasian yksikön päällikön Joonas Heiskasen mukaan sopimusmuutosten käytännön vaikutukset ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi Suomelle.

Panssarivaunuja ja sotilaita mutaisella pellolla. Taustalla  näkyy metsää.
Suomella ja Venäjällä oli valtiosopimus joka koski sotiaallisia arviointikäyntejä. Kuvassa Suomen maavoimien panssareita. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle
  1. Lokakuussa 2022 Venäjä irtisanoi yhteisen sopimuksen rajat ylittävästä yhteistyöstä Suomen kanssa. Sopimuksen tarkoitus oli edistää alueellista kehitystä molemmin puolin rajaa. Sopimuksen toimeenpano jäädytettiin jo Ukrainan sodan alettua.
  2. Toukokuussa 2023 Venäjä irtisanoi valtiosopimuksen, joka koski ylimääräisiä sotilaallisia arviointikäyntejä. Sopimuksessa sovittiin arviointikäynnistä Suomeen ja Suomen arviointikäynnistä Venäjän Leningradin sotilaspiirin alueelle. Tarkastuskäynnit olivat jo valmiiksi jäissä koronapandemian ja Ukrainan sodan takia.
  3. Venäjä keskeytti elokuussa 2023 tiettyjen artiklojen soveltamisen valtiosopimuksesta, joka koskee kaksinkertaisen tuloverotuksen välttämistä maiden välillä.
  4. Vuoksen vesistöä koskevat artiklat kolme ja neljä Venäjä irtisanoi 14. marraskuuta 2025 Suomelle toimitetulla nootilla.

Viikonloppuna Yle uutisoi myös, että Venäjä on irtisanonut monenvälisen pelastussopimuksen, joka koskee Barentsin aluetta. Sopimus solmittiin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän välillä vuonna 2008.

Pakkasukko ja Joulupukki seisovat vierekkäin. Taustalla paljon ihmisiä seuraamassa tapahtumaa. Vasemmalla siniseen asuun pukeutunut henkilö puhuu mikrofoniin.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan kulttuuriyhteistyö Suomen ja Venäjän lähialueiden välillä loppui. Kuvassa suomalainen joulupukki ja venäläinen pakkasukko tapaavat Nuijamaan asemalla vuonna 2016. Kuva: Petri Kivimäki / Yle

Sähkötoimitukset loppuivat jo 2022

Sopimus Vuoksen vesivoiman hyödyntämisestä ja korvaussähkön toimittamisesta solmittiin Neuvostoliiton ja Suomen välillä vuonna 1972. Tuolloin Imatran vesivoimalaitoksen omisti Imatran Voima. Nykyään sen omistaa Fortum.

Fortumin fyysisestä kaupankäynnistä vastaava johtaja Sebastian Sundberg kertoi viime kuussa, että korvaussähkön toimitukset Venäjältä loppuivat jo keväällä 2022.

Kuvassa näkyy Svetogorskin kaupunki taustalla ja edessä Svetogorskin teollisuutta, voimalinja ja valkoinen auto. Kuva on vuodelta 1990.
Korvaussähkö siirtyi Suomeen kun Svetogorskin vesivoimalaitoksen generaattorit tahdistettiin Suomen sähköverkkoon. Arkistokuva Svetogorkista vuodelta 1990. Kuva: Imatran museot

Ulkoministeriön Joonas Heiskanen kertoo, että useimmiten valtiosopimuksiin on erikseen kirjattu irtisanomista koskevat menettelytavat.

Esimerkiksi vuoden 1972 Vuoksea koskevan sopimuksen lopussa sovitaan, että sopimus on voimassa viisi vuotta kerrallaan. Sopimuksen voi irtisanoa tai kertoa haluavansa siihen muutoksia.

Korvaussähköä ehdittiin tuoda Suomeen Neuvostoliitosta ja tämän jälkeen Venäjältä noin 50 vuoden ajan. Voimaan jäävät vielä sopimuksen artiklat jotka koskevat ennen kaikkea vedenkorkeuden säätelyä Vuoksessa.