Lainsäädännön arviointineuvosto ei päästäisi hallituksen lakiluonnosta hankintalaista sellaisenaan eteenpäin. Se vaatii hallitusta täydentämään vaikutustenarviointia.
Kyse on työministeri Matias Marttisen (kok.) pöydällä olevasta lakiuudistuksesta, joka on saanut runsaasti kritiikkiä. Hankintalain muutosesitys sai maaliskuussa yli 600 lausuntoa, joista suuri osa oli kriittisiä.
Hankintalaki määrittää, millä ehdoilla julkinen sektori saa ostaa tuotteita ja palveluja. Hallituksen lakiuudistuksen tarkoituksena on lisätä tehokkuutta ja kustannussäästöjä julkisissa hankinnoissa, sekä parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin, valtioneuvosto kertoo tiedotteessaan.
Ministeriö arvioi aiemmin, että lakiuudistus esiteltäisiin viikolla 37, ja uudemman arvion mukaan viikolla 48, eli tällä viikolla, mutta nyt näyttää, että aikaa tarvitaan vielä lisää. Hankintalain uudistusta on sorvattu pitkään, mutta siitä huolimatta se saa arviointineuvostolta tyrmäävää palautetta.
Arviointineuvosto: viimeistelemätön esitys
Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa välttävästi lainvalmistelun vaikutusarviointiohjetta. Hallituksen esitysluonnoksessa on arviointineuvoston mukaan olennaisia puutteita ja esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
Arviointineuvosto toteaa, että hallituksen lakiluonnoksesta ei saa selkeää käsitystä lakiuudistuksesta aiheutuvien kustannussäästöjen suuruusluokasta kokonaisuudessaan.
Hallituksen esitysluonnos on myös viimeistelemätön. Esitysluonnoksessa on esimerkiksi puutteellisia lauseita ja jäsentymätöntä tekstiä, arviointineuvosto kirjaa lausunnossaan.
Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa ei ole selostettu juurikaan asiaa koskevaa EU-sääntelyä, joten siitä ei saa käsitystä, miten EU-sääntely on otettu huomioon tämän esityksen valmistelussa.
Arviointineuvoston antamasta tyrmäyksestä kertoi ensin Demokraatti.
Kriittinen 10 prosentin raja
Hallitus haluaa muuttaa hankintalakia niin, että jos kunta omistaa yhtiöstä alle 10 prosenttia, hankintaa ei voida tehdä siltä kilpailuttamatta.
Arviointineuvosto huomauttaa, että hallitus ei ole esitysluonnoksessa esittänyt tutkimustietoa tai dataa tämän valinnan tueksi.
Esitysluonnoksessa tulisi kuitenkin perustella paremmin, miksi sidosyksiköiden vähimmäisomistusosuudeksi on valittu 10 prosenttia, arviointineuvosto toteaa.
Työministeri Marttinen kertoi Ylelle elokuussa, että kymmenen prosentin raja on keskeinen osa lain uudistamista, ja siitä tullaan pitämään kiinni. Marttisen mukaan moni kunta on kiertänyt hankintalakia hankkimalla mitättömän omistuksen yhtiöstä ja välttänyt tällä hankintojen kilpailuttamisen.
Syyskuussa hallitus päätti kuitenkin rajata jätetoimialan ja vesihuollon pois uuden hankintalain piiristä.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tänään julkaisema analyysin mukaan kilpailuttamisen välttäminen aiheuttaa vuosittain satojen miljoonien eurojen menetykset veronmaksajille, ja paisuttaa inhouse-yhtiöitä.
EVA:n johtavan veroasiantuntijan Emmiliina Kujanpään mukaan inhouse-yhtiöitä käytetään tarpeettoman laajasti, koska kilpailuttaminen koetaan työlääksi.
– Osa kunnista ja hyvinvointialueista ei käytä lain edellyttämää määräysvaltaa niissä yhtiöissä, joilta ne tekevät miljoonien eurojen hankintoja. Joissain tapauksissa omistusosuus on murto-osan prosentista, eikä kunnalla tai hyvinvointialueella ole nimettyä edustajaa hallituksessa, Kujanpää toteaa.
Kujanpää alleviivaa, että inhouse-hankintojen mittaluokka on merkittävä, arviolta seitsemän miljardia euroa vuosittain. Hänen mukaansa massiivinen inhouse-hankintojen käyttö heikentää kilpailua ja jarruttaa tuottavuuskehitystä.
Kuntaliitto: Lakimuutos maksaa kunnille 600 miljoonaa
Kuntaliitto vaatii lain muutoskustannusten ja vaikutusten arviointia, ja toivoo aikalisää lain etenemisessä.
– Hallituksen tulee vihdoin ottaa aikalisä hankintalain valmistelussa ja korjata arviointineuvoston esiin nostamat puutteet lainvalmistelussa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen vetoaa Kuntaliiton tiedotteessa.
Kuntaliitto arvioi, että lakimuutos aiheuttaisi kunnille yli 600 miljoonan euron muutoskustannukset.
– Kustannusten lisäksi kuntien huolena ovat huoltovarmuuden ja kyberturvallisuuden uhat liittyen etenkin ruoka- ja ICT-palveluihin sekä palvelujen heikkeneminen siellä, jossa ei ole olemassa tarjontaa, osaamista eikä kilpailua, Minna Karhunen kertoo.
Lakiluonnos: Säästöjä ja muutoskuluja
Hallituksen lakiluonnoksen mukaan 10 prosentin vähimmäisomistusta koskeva muutos tuo hyötyjä, mutta hyötyjen saavuttamiseksi markkinoilla tulee olla riittävästi kilpailua.
Lakiluonnoksessa viitataan tutkimuksiin, joiden arviot julkishallinnon saamista hyödyistä kilpailun lisäämisestä vaihtelevat 6-11 prosentin välillä.
Yle sai hallituksen lakiluonnoksen tietopyynnöllä.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksen mukaan sidosyksiköille asetettava 10 prosentin omistusosuusvaatimus vaikuttaisi ensisijaisesti niihin yksikköihin, joissa on yli 10 omistajaa. Yhtiöiden, jotka todennäköisesti joutuvat reagoimaan uudistukseen, yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 2,8 miljardia euroa.
– Reagointi voi olla myös esimerkiksi omistusosuuksien uudelleenjärjestämistä ja yhtiön pilkkomista pienemmiksi sidosyksiköiksi, tai muu toiminnan uudelleenjärjestely. Tällöin uudistuksen hyödyt eivät täysimittaisesti realisoidu, mutta uudistuksesta aiheutuisi kustannuksia, hallituksen lakiluonnoksessa todetaan.
Hallitus viittaa luonnoksessa tilintarkastusyritys PwC:n laatimaan arvioon, jonka mukaan ICT- ja tietohallinnon, sekä yleis- ja taloushallinnon yritysten osalta uudistuksesta aiheutuvien muutoskustannusten arvioitiin olevan noin 30 prosenttia muutoksen kohteena olevien yritysten liikevaihdosta.
– Arvio koskettaa suuria, yli 15 omistajan yhtiöitä, jotka joutuvat merkittävästi muuttamaan toimintaansa uudistuksen seurauksena. Tämä tarkoittaisi noin 450 miljoonan euron kustannusta, hallituksen lakiluonnoksessa kerrotaan.
Muokattu 26.11. klo 16.53: Juttuun on lisätty tiedot EVA:n selvityksestä, Kuntaliiton kommentti sekä Ylen tiedot lakiluonnoksen sisällöstä.