Suomesta on kasvanut parissa vuodessa erittäin merkittävä osa Euroopan kemiallisten, biologisten ja ydinvaarojen torjuntaa. Huomattava osa koko EU:n suojavarusteiden kriisivarastoista on sijoitettu Suomeen.
Euroopan unioni on viime vuosina lisännyt varautumistaan suurten kriisien, esimerkiksi sodan tai terrorismin varalle.
Yksi keskeinen osa-alue on parantaa viranomaisten, kuten pelastuslaitosten, toimintaa kemiallisten, biologisten, säteilyyn liittyvien ja ydinaineista aiheutuvien uhkien ja onnettomuuksien varalle.
Kyse on EU:n varautumisjärjestelmästä, joka kutsutaan nimellä rescEU. Se jakautuu kahteen osaan: lääkinnälliseen varautumiseen ja varastoihin sekä vaarallisten aineiden aiheuttamien uhkien varalta hankittujen varusteiden varastoille ja käyttökoulutukselle.
Suomen budjetti näihin varastoihin on EU:n suurin – yli 300 miljoonaa.
Varastojen tarkkaa sisältöä ei kerrota strategisista syistä.
Jos kriisi iskee johonkin Euroopan maahan, se tilaa apua, ja Suomi lähettää varusteet apua tarvitsevaan maahan. Varmuusvarastoja käytetään, jos maan omat resurssit eivät riitä. Päätöksen varastojen käytöstä tekee Euroopan komissio.
– Vastaavaa mekanismia hyödynnetään EU:ssa esimerkiksi metsäpalojen sammuttamisissa, selventää suunnittelija Kristian Järvenpää Pelastusopistolta.
Koulutuskontti opettaa uusien työkalujen käyttöön
Pelastusopisto kouluttaa parhaillaan pelastuslaitoksia ja muita viranomaisia hyödyntämään esimerkiksi mittalaitteita kemiallisten aineiden havaitsemiseen. Kuluvalla viikolla koulutukset ovat olleet käynnissä Kanta-Hämeessä.
Koulutuksessa käytetään konttia, johon on pakattu kaikkia niitä varusteita ja välineitä, joita Suomen varmuusvarastoista löytyy.
Ensihoidon ammattilaiset voivat harjoitella esimerkiksi suojautumista biologisia aseita vastaan tai sitä, kuinka altistunut potilas saadaan siirrettyä hoitoon altistamatta muita.
Palopäällikkö Teemu Hurjanen Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta sanoo, että valmius näihin asioihin on hyvä, mutta varusteissa on parannettavaa.
– Nykypäivänä on jo parempaakin tekniikkaa saatavilla, Hurjanen kuvaa tilannetta.
Apua ja oppia maailmalle
Pelastuslaitosten ja muiden viranomaisten lisäksi Suomessa on koulutettu 66 asiantuntijaa. Heidät on perehdytetty varmuusvarastoista löytyvien varusteiden ja välineiden käyttöön.
Tarvittaessa asiantuntijat lähtevät apua tarvitsevaan maahan kouluttamaan sikäläisiä viranomaisia varusteiden käytössä.
Koulutusta jaetaan jo ennen kriisien puhkeamista. Vielä tämän vuoden lopulla suomalaisasiantuntijat menevät Norjaan kouluttamaan paikallisia viranomaisia. Asiantuntijoiden mukaan lähtee koulutuskontti.
Kotimaan kamaralla koulutus on tarkoitus järjestää vähintään 15 hyvinvointialueella.
– Suomen pitää varautua omiin riskeihinsä. Jos sattuu jotain niin suurta, että puhutaan esimerkiksi rajat ylittävistä asioista, laajasta epidemiasta tai ydinonnettomuuksista, täältä saadaan lisäresursseja siihen EU-tasolla, Pelastusopiston Järvenpää sanoo.