Työministeri Matias Marttinen (kok.) sanoo Ylelle, että lainsäädännön arviointineuvoston antama kritiikki hallituksen hankintalakiesityksestä käydään ministeriössä tarkkaan läpi ja sen pohjalta esitykseen tehdään tarvittavat täsmennykset.
Lainsäädännön arviointineuvosto vaatii hallitusta täydentämään lakiluonnostaan hankintalaista etenkin vaikutusten arvioinnin osalta.
Arviointineuvoston mukaan luonnoksesta ei saa selkeää kuvaa kustannussäästöistä tai esimerkiksi siitä, miten EU-sääntely on otettu huomioon esityksen valmistelussa.
Neuvoston mukaan luonnos oli myös tekstinä viimeistelemätön. Siinä oli puutteellisia lauseita ja jäsentymätöntä tekstiä.
– Esitystä on valmisteltu huolellisesti virkavastuulla ministeriössä. Kyse on erittäin laajasta kokonaisuudesta, jopa poikkeuksellisen laajasta lainsäädäntöhankkeesta. Kaikkia täsmällisiä vaikutuksia on vaikea, jopa mahdoton kuvata tässä esityksessä, Marttinen vastaa kritiikkiin.
Uudistuksen kohteena oleva hankintalaki määrittää, millä ehdoin julkinen sektori saa ostaa tuotteita ja palveluja. Hallitus haluaa lisätä hankintojen tehokkuutta ja säästöjä ja parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia kilpailla suurempia yrityksiä vastaan.
Keskeistä uudistuksessa on, että siinä nostettaisiin kuntien vähimmäisomistusrajaa omissa sidosyksiköissään eli niin sanotuissa inhouse-yhtiöissä 10 prosenttiin, jonka myötä monien kuntien pitäisi kilpailuttaa hankintoja aiempaa useammin.
– Perusteet lainsäädännön muuttamiselle ovat ilmeiset, ministeri sanoo.
Ei tarvita aikalisää, sanoo Marttinen
Myös Kuntaliitto on arvostellut esitystä vaikutusten arvioinnin puutteellisuudesta. Kuntien ja kaupunkien etujärjestön tekemän arvion mukaan lakimuutos aiheuttaisi kunnille yli 600 miljoonan euron muutoskustannukset.
Liitto on vaatinut uudistushankkeelle aikalisää. Sellaista ei ole luvassa, työministeri sanoo.
– Ei tässä mitään aikalisiä enää tarvita, vaan loppuviimeistelyt virkamiesten toimesta ja sitten menemme eteenpäin.
Marttisen tavoitteena on viedä esitys valtioneuvostoon ja sieltä eduskuntaan vielä vuoden loppuun mennessä. Tällä aikataululla eduskunta ottaisi esityksen käsittelyynsä ensi vuoden puolella.
Ministeri ei katso kiirehtivänsä asiassa, vaan esityksen valmisteluun on mennyt hänen mukaansa itse asiassa pidempään kuin alkujaan oli arvioitu.