– Saaristo on täydellinen miinoittajalle, mutta miinantorjunnan näkökulmasta todella haastava. Ehdottomasti vaikein ympäristö, jossa olen toiminut, toteaa Naton pysyvän miinantorjuntayksikön SNMCMG1:n komentaja, latvialainen Janis Auce.
Saaristomerellä ja Suomenlahden suulla on parhaillaan käynnissä merivoimien kaikkien aikojen suurin sotaharjoitus Freezing Winds 25. Harjoitukseen osallistuu puolustusvoimien lisäksi joukkoja ja aluksia useista Nato-liittolaismaista.
SNMCMG1 on ollut Latvian komennossa kesäkuusta asti. Ensi viikon torstaihin asti osasto harjoittelee merimiinojen torjuntaa Turun saaristossa.
Saaristomeri on täysin poikkeuksellinen harjoitusalue muiden Nato-maiden joukoista koostuvalle miinantorjuntaosastolle, osallistujat sanovat. Merialueen erityispiirteitä ovat kymmenettuhannet saaret, kapeat salmet ja matalat vedet. Kulkeminen merialueella on helppoa estää miinoittamalla.
Aucen mukaan Saaristomerellä on käytettävä erilaisia miinantorjuntatekniikoita kuin mihin esimerkiksi Baltian maiden edustan avoimilla merialueilla on totuttu.
Osasto oli vajaa kuukausi sitten Suomessa raivaamassa historiallisia merimiinoja ja räjähteitä, joita meressä on edelleen viime sotien jäljiltä.
– Silloin huomasimme esimerkiksi nopeasti, että autonomisilla meridrooneilla saavutettiin täällä melko hyviä tuloksia, Auce toteaa.
Saaristo suojaa Manner-Suomea
Suomessa saariston merkitys merimiinojen käytön kannalta on tiedetty aina.
Merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Janne Huusko toteaa, että saaristo on puolustajalle optimaalinen alue, joka luo puolustukseen syvyyttä. Suomen merivoimien torjuntakyky perustuu kerroksellisuuteen.
– Se alkaa meritorjuntaohjuksista, pintatorjuntaohjuksista, merimiinoista, tykistöasejärjestelmistä, kevyistä ohjuksista, ja lopuksi voidaan käyttää myös muiden puolustushaarojen tulta, Huusko sanoo.
Miinoittamisen suhteen saaristo vaatii kuitenkin tarkkaa suunnittelua.
– Miinoittamisen tuomasta torjuntakyvystä halutaan maksimaalinen hyöty ilman, että samalla haitataan omaa toimintaa alueella, Huusko sanoo.
Saaristossa toimiminen vaatii Huuskon mukaan alueen erityispiirteiden tuntemista. Alueen tuntemus on puolustajalle suuri etu.
Merivoimien historian suurin harjoitus
Viime vuonna Freezing Winds -harjoitukseen osallistui noin 4 000 sotilasta. Tänä vuonna vahvuus on 5 000, mikä tekee harjoituksesta Suomen merivoimien kaikkien aikojen suurimman.
Joukko koostuu noin 2 000 suomalaisesta varusmiehestä, sadoista reserviläisistä, puolustusvoimien kantahenkilökunnasta sekä muiden Nato-maiden sotilaista. Harjoituksen aikana Lounais-Suomen rannikolla ja merialueilla lentää lentokoneita ja helikoptereita ympäri vuorokauden.
Mukana on joukkoja ja aluksia Belgiasta, Tanskasta, Virosta, Saksasta, Ranskasta, Latviasta, Liettuasta, Alankomaista, Puolasta ja Yhdysvalloista.
– Natoon liittymisen jälkeen merkittävä muutos on ollut, että olemme pyytäneet ja saaneet liittolaismaita osallistumaan harjoituksiin, joissa voimme jakaa omaa osaamistamme tältä alueelta. Yhtä lailla meidän täytyy oppia Nato-liittolaisilta heidän toimintamallejaan, lippueamiraali Janne Huusko sanoo.
Freezing Winds 25 jatkuu 4. joulukuuta asti.