Vihdin kunnanvaltuusto päättää tänään maanantaina, hyväksyykö se länsiradan ensimmäisen vaiheen osakassopimuksen.
Espoon ja Turun valtuustot hyväksyivät sopimuksen marraskuussa. Joulukuun aikana myös Kirkkonummi, Lohja ja Salo tekevät asiassa päätöksensä.
Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eerikki Viljanen (kesk.) ennakoi vilkasta keskustelua, mutta uskoo rahoitussopimuksen menevän läpi selvin numeroin.
Viljanen arvelee, että kokouksessa nousevat esille sekä hankkeen toteutumiseen ladatut toiveet että pelot radan rahoituksesta ja kunnan yleisen taloustilanteen kehittymistä.
– Länsirata on ollut Vihdille jo pitkään tärkeä tulevaisuuden hanke, mutta erityisesti kuntien suuri maksuosuus ja valtion heikko taloustilanne ovat herättäneet levottomuutta.
Vihdin rahoitusosuus radasta on 28 miljoonaa euroa.
Vihdissä ollaan pettyneitä kuntien maksuosuuden jäämisestä merkittävän kokoiseksi varsinkin verrattuna aiempiin raidehankkeisiin, joissa valtio on ollut mukana.
Viljanen kertoo myös, että aiemmin puolueiden välillä on vallinnut selvä yksimielisyys radan tarpeellisuudesta, mutta äänestyksen lähestyessä sävyeroja on alkanut näkyä.
– Joillakin alkavat olla tulevat eduskuntavaalit jo mielessä, hän veikkaa.
Viljanen itse asettuu vahvasti ratahankkeen taakse.
– Länsirata on yksi osa ihmisten liikkumisen helpottamista. Sen takia olen koko ajan kannattanut sitä ja tulen äänestämään radan puolesta Vihdin kunnanvaltuustossa.
Mitä tapahtuu, jos jokin kunta äänestääkin vastaan?
Länsirata oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen korostaa, että kunnilla on täysi valta omiin päätöksiinsä.
Hän myös muistuttaa, että osakasneuvotteluiden perusteella syntyi ratkaisu, jonka kunnat ovat halunneet ottaa valtuustokäsittelyyn.
Kysymystä siitä, voisiko jokin kunta vielä äänestää ratahanketta vastaan, Ottavainen pitää spekulatiivisena.
– Uskoisin, että siinä tilanteessa kävisimme vielä kertaalleen läpi, millä edellytyksillä hanke jatkuisi.
Yksi teoreettinen mahdollisuus olisi ohittaa ratahankkeeseen kielteisesti suhtautunut kunta.
Koska kuntien rahoitusvastuu hankkeesta ei ole yhteisvastuullinen, yksittäisen kunnan irtautuminen länsiradasta edellyttäisi, että kuntien todennäköisesti tulisi jatkaa keskinäisiä neuvotteluita puuttuvan rahoitusosuuden kattamiseksi.
– Toinen vaihtoehto voisi olla, jos omistajat haluaisivat, tehdä hankkeeseen korjausliikkeitä. Toteuttaa jotain vähemmän tai toisella tavalla.
Annetaan omistajien tehdä ensin päätökset ja toimitaan sitten sen jälkeen, Ottavainen lisää.
Pienemmissä kunnissa epävarmoja valtuutettuja
Yle kysyi marraskuussa osakaskuntien valtuutetuilta, tuleeko oman kunnan hyväksyä osakassopimus.
Kyselyn perusteella pienemmissä kunnissa tilanne on epävarma.
Kirkkonummen valtuutetuista vain noin kolmannes vastasi Ylen kyselyyn, joten lopullista päätöstä on vaikea ennakoida.
Kirkkonummella valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat olleet eri linjoilla hankkeen hyödyistä ja riskeistä.
Lohjalla epävarmoja valtuutettuja oli enemmän kuin heitä, jotka olivat kantansa muodostaneet.
Lohjaa voi kuitenkin pitää yhtenä ratahankkeen suurimmista hyötyjistä. Ylen aamussa haastateltu kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Piirtola (kok.) korostaa, että kasvava kaupunki tarvitsee sujuvan raideliikenneyhteyden Helsingin keskustaan.
Salossa iso osa valtuutetuista ei kertonut kantaansa Ylen kyselyssä. Kaupungin poliittiset päättäjät ovat olleet jakautuneita suhtautumisessaan länsirata-hankkeeseen.