Hallituksen esitys sotilastiedustelulain uudistamisesta laajentaisi usealla eri tavalla sotilastiedustelun toimivaltuuksia. Esitys on juuri lähtenyt lausuntokierrokselle.
Jatkossa tiedustelun, vaikkapa telekuuntelun kohteeksi joutumisesta ei enää tarvitsisi ilmoittaa jälkikäteen tiedustelun kohteelle, kuten vaikka yksityishenkilölle tai yritykselle. Tämä ei saisi siis koskaan tietää, että hänen toimintaansa on seurattu.
Nykyisen lain mukaan sotilastiedusteluviranomaisen on kohteen oikeusturvan nimissä ilmoitettava tiedustelusta jälkeenpäin muille kuin valtiollisille toimijoille.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo, että muutos on tarpeellinen, koska kohteelle ilmoittaminen voi paljastaa tiedustelumenetelmän ja siten vaarantaa ”kansallisen turvallisuuden intressit”. Sitä paitsi sotilastiedustelun pääkohteena ovat valtiolliset toimijat ja heidän kätyrinsä.
– Jatkossakin tiedusteluvalvontavaltuutettu ja tuomioistuimet kontrolloivat kokonaan tätä prosessia ja valvovat, ettei minkään näköisiä väärinkäytöksiä pääse syntymään.
Häkkänen: Ei rajatonta massavalvontaa
Sotilastiedustelussa voitaisiin jatkossa etsiä viestejä myös niiden sisällön, kuten tiettyjen sanojen tai aiheiden perusteella. Nykylaissa tämä on kielletty.
Toisin kuin nyt, viestejä voisi etsiä myös sen mukaan, onko viesti lähetetty tai vastaanotettu Suomessa olevasta puhelimesta tai muusta laitteesta.
Saako sotilastiedustelu valtuudet vakoilla ihmisten yksityisviestintää, ministeri Häkkänen?
– Ei mennä mihinkään rajattomaan massavalvontaan. Tässä tuodaan malli, jossa pystytään vähän laveammin kartoittamaan uhkaavat toimijat ja viestiliikenne ja sitä kautta päästä jyvälle valtiollisesta, uhkaavasta toiminnasta.
Verottajan ja eläkelaitosten tietoja sotilastiedustelulle
Esityksen mukaan sotilastiedustelun toimivalta laajenisi siviiliyhteiskunnassa. Sotilastiedustelu saisi nykyistä laajemmin tietoja verottajalta, vakuutuslaitoksilta, finanssivalvonnalta, eläkelaitoksilta ja työllisyysrahastoista.
Häkkänen vakuuttaa, ettei tarkoitus silti ole, että sotilastiedustelu alkaisi valvoa kaikkea inhimillistä toimintaa Suomessa.
– Tämä on tarkkaan rajattua toimintaa tilanteessa, jossa epäillään kansalliselle turvallisuudelle vaarallisen toimijan olevan liikkeellä ja jossa saatetaan järjestää peiteltyjä operaatioita tai rahanpesua.
Lisäksi lakiesitys laajentaa myös mahdollisuuksia tiedustella kotimaassa käytettyjä tietojärjestelmiä. Ulkomailla sijaitsevaa, kansallista turvallisuutta uhkaavalla tavalla käytettyä tietojärjestelmää taas saisi ”estää, haitata ja muokata”.
– Emme julkisesti avaa sitä, mitkä meidän vaikuttamiskanavat ja keinot ovat. Tässä puhutaan enemmän tietoteknisistä kysymyksistä, miten voidaan lopettaa vaikka jonkun suomalaisen kriittisen infrajärjestelmän lamauttaminen tietoverkoissa, Häkkänen selventää.
Esitys toisi lisäksi uusia tiedusteluvaltuuksia Maa-, Meri- ja Ilmavoimille sekä Rajavartiolaitokselle.
Häkkänen: Kilpajuoksussa on pysyttävä mukana
Puolustusministeri Häkkänen ymmärtää tiedusteluvaltuuksien laajenemiseen liittyvät huolet. Hänen mukaansa tiedustelutoiminnan valvonta on Suomessa kuitenkin vedenpitävää.
Laillisuusvalvojana on tiedusteluvalvontavaltuutettu ja tuomioistuin antaa luvan erillisiin tiedusteluoperaatioihin.
– Tiedustelupäälliköt ovat niistä virkavastuussa eli tarvittaessa rikosvastuussa. Sitten vielä eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta valvoo. Tämä on kokonaiskattava ja Euroopan ehkä kovin valvontajärjestelmä.
Suomen ensimmäiset kansalliset tiedustelulait tulivat voimaan vasta vuonna 2019, mutta niitä halutaan jo nyt päivittää.
Ministeri sanoo, että sotilastiedustelun valtuuksien laajentaminen on välttämätöntä Suomen turvallisuuden kannalta. Tekniikka ja uhkakuvat muuttuvat ja kilpajuoksussa on pysyttävä mukana.
– Tiedustelun toimivaltuuksien pitää seurata jatkuvasti muuttuvaa teknologista ympäristöä ja myös uhkaympäristöä, mitä naapuri ja heidän liittokuntansa kenties tekevät.
Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden kesällä.