Kristiinankaupungissa on parin viime vuoden aikana etsitty uusia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen sivuvirtoja.
Tavoitteena oli löytää keinoja hyödyntää entistä paremmin esimerkiksi perunankuoret, tomaattien ja kurkkujen varret sekä kalateollisuuden jäte.
Yrityksille on pyritty kehittämään sivuvirroista uutta liiketoimintaa nykymallin sijaan. Nykyisin yritykset esimerkiksi maksavat käsittelymaksuja biokaasulaitoksille.
Noin puolen miljoonan euron julkisrahoitteisen hankkeen päätteeksi Kristiinankaupungissa joudutaan toteamaan, ettei sivuvirroista tällä hetkellä saa rakennettua uutta kannattavaa liiketoimintaa alueen yrityksille.
Yksi projektiin noussut idea saattaa kuitenkin poikia jatkotutkimusta: voisiko kalanperkuujätettä hyödyntää akkumateriaalien raaka-aineena?
Kalassa on sähköä
Kalasta lautaselle päätyy usein vain pieni osa. Tällä hetkellä perkuujäte päätyy esimerkiksi turkisalan rehuksi, mutta tulevaisuudessa asia voi olla toisin.
– Kalassa on kiinnostavia sähköisiä ominaisuuksia, toteaa LAB-ammattikorkeakoulun TKI-johtaja Jyrki Schroderus.
Schroderus on perustamassa uutta tutkimusverkostoa selvittämään akkumateriaalien valmistamista kalanperkuujätteestä. Idea ei ole täysin uusi, sillä asiaa on tutkittu ennenkin.
Schroderuksen mukaan aiemmissa tutkimuksissa on jo todettu kalapohjaisten materiaalien olevan erinomaisia akkujen raaka-aineeksi.
Kalasta saadaan lämpökäsittelyn jälkeen huokoista biomateriaalia, jonka pinta-ala voi olla tuhansia neliömetrejä grammaa kohti.
Jyrki Schroderus kertoo, että sähköenergian varastointikyky perustuu huokoisen materiaalin suureen sisäiseen pinta-alaan, koska sähköiset reaktiot tapahtuvat akun elektrodien pintarakenteissa.
– Asia voidaan havainnollistaa siten, että kuvitellaan ensin kuutiomainen esine, jolla on kuusi sisäsärmää. Kuution pinta-ala on sisäsärmien pinta-alojen summa.
Schroderuksen mukaan tämä mahdollistaa sen, että akun kokoa voidaan pienentää tai vastaavasti parantaa sähkön varastointikykyä.
Rahoitus ja yhteistyöyritykset hakuun
Kalan muuttaminen akkujen raaka-aineeksi on monivaiheinen ja monimutkainen prosessi, jossa on vielä paljon tutkittavaa.
Schroderus kertoo, että tulevassa projektissa aiotaan selvittää, miten kalaa voidaan jalostaa akkumateriaaliksi.
– Mietimme lähtökohtia sille, miten akkuja voitaisiin rakentaa käytännössä. Varsinainen akku on vielä kaukana ja se olisi tulevaisuudessa jonkin yrityksen tuote.
Uuteen projektiin aiotaan hakea rahoitusta Business Finlandilta. Siinä ovat mukana Lahdessa ja Lappeenrannassa toimiva LAB-ammattikorkeakoulu, LUT-yliopisto Lappeenrannassa ja Business Kristiinankaupungin väkeä.
Tutkimusverkostolle etsitään parhaillaan kumppaneita rannikkoseudun kala- ja akkuteollisuuden yrityksistä.
Schroderus kertoo Kristiinankaupungin kehitysyhtiön olleen asiassa aloitteellinen, minkä vuoksi tulevan projektin painopiste tulee olemaan kaupungissa.
– Kristiinankaupungin sijainti on hyvä. Siellä muodostuu kalateollisuuden sivuvirtoja ja niitä voidaan toimittaa vaikka meriteitse.