Yksi kuuluisimmista Fabergén munista myydään joulukuussa huutokauppatalo Christie'sillä joulukuussa.
Talvimunaksi kutsutun taideteoksen hinta-arvio on yli 20 miljoonaa puntaa eli noin 23 miljoonaa euroa. Hinta rikkoo aiemmat Fabergén munista huudetut ennätykset, kertoo yhdysvaltalainen uutissivusto CNN jutussaan.
Fabergén munia tulee myyntiin vain harvoin, koska osa niistä on kadonnut ja toiset ovat esimerkiksi museoiden hallussa. Vain seitsemän munaa on yksityisessä omistuksessa ja vain osa niistä mahdollisesti jonain päivänä huutokaupattavana.
Fabergé-asiantuntija Kieran McCarthyn mukaan Talvimuna on Fabergé-munista merkittävin ja kenties jopa ikonisin venäläinen taideteos ylipäätään.
4 500 timanttia koristaa munan pintaa
Munan pinta muistuttaa läpikuultavaa, jäähuurteen peittämää ikkunalasia. Munan pinnalla on noin 4 500 timanttia, jotka muodostavat lumihiutaleita. Kirkkaasta kvartsista kaiverrettu muna lepää jääkimpaletta muistuttavan, platinasta veistetyn alustan päällä.
Kun munan avaa, sen sisältä löytyy yllätys, joka on korillinen valkovuokkoja. Niiden terälehdet on veistetty valkoisesta kvartsista. Kirkkaanvihreät granaatit koristavat kukkien heteitä.
Munan arvo ei kuitenkaan synny jalokivistä, sillä timantit ovat pikkiriikkisiä. Erityisen munasta tekee äärimmäisen taitava käsityötaito. Kirkas kvartsi on hyvin haurasta, ja sitä on vaikea työstää, mutta Fabergén sepät ovat onnistuneet luomaan siitä illuusion jäästä ja lumesta.
Munasepät käyttivät taiteilijan vapautta
Venäjän tsaari Aleksanteri III ja hänen poikansa Nikolai II tilasivat kaikkiaan 50 Fabergén munaa pääsiäislahjoiksi vuosina 1885–1916 koruseppä Carl Fabergén työpajasta.
Nikolai II tilasi Talvimunan lahjaksi äidilleen, leskikeisarinna Maria Fjodorovnalle, joka oli saanut ylellisiä pääsiäismunia vuosittain mieheltään Aleksanteri III:lta tämän kuolemaan asti vuonna 1894.
Munien valmistus vei lähes vuoden, ja ne tilattiin pian edellisen toimituksen jälkeen. Tsaari ei koskaan antanut Fabergélle tarkkoja ohjeita tai ideoita. Munat syntyivät seppien oman luovuuden innoittamina.
Nuori nainen suunnitteli munista moderneimman
Talvimuna on poikkeuksellisesti nuoren naisen, Alma Pihlin, kädenjälkeä. Pihl oli syntynyt Venäjällä, mutta hänen perheensä oli suomalaistaustainen.
Nuorena aikuisena Alma pääsi harjoittelijaksi ja arkistotöihin enonsa jalokivipajalle, jonka asiakas Carl Fabergé oli. Pian hän jo teki töitä Fabergélle.
Talvimuna poikkeaa muista Fabergén munista, jotka ovat tyyliltään pröystäilevämpiä ja teknisempiä. Ne prameilevat kirkkailla jalokivillä ja väreillä. Niiden sisältämä yllätys on esimerkiksi pienoiskokoinen vedettävä höyryjuna tai siipiään räpyttelevä, kellokoneistolla varustettu laululintu.
Pihlin kerrotaan saaneen idean jäänhohtoiseen Talvimunaan, kun hän katsoi kuurankukkaista ikkunaa työhuoneessaan kylmänä talvipäivänä. Hän luotti luontoon myös valitessaan yllätyksen, joka on yksinkertaisuudessaan korillinen kukkia. Valkovuokot ovat kevään ensimmäisiä kukkaan puhkeavia kasveja.
Juuri yksinkertaisuuden ja pelkistetyn väriskaalansa vuoksi Talvimuna on ajaton ja Fabergén munista modernein, kertoo Fabergén ja venäläisen taiteen osaston johtaja Margo Oganesian huutokauppatalo Christie'sistä.
Tsaariperheen loistokas elämä päättyi teloitukseen
Ensimmäinen maailmansota syttyi vuoden kuluttua siitä, kun Fabergé toimitti Talvimunan Nikolai II:lle vuonna 1913.
Maailmansodassa Venäjä koki kovia tappioita, ja aiemmin myös sota Japania vastaan oli saanut nöyryyttävän päätöksen.
Köyhyydessä elänyt kansa oli tyytymätön itsevaltaiseen hallitsijaan. Katkeruus oli jäänyt kytemään jo ”Pietarin verisunnuntaista” tammikuussa 1905, kun tsaarin sotilaat ampuivat kadulle mieltään osoittamaan tulleita ihmisiä.
Helmikuun vallankumouksessa 1917 tsaari pakotettiin luopumaan vallasta. Syksyllä valtaan nousseet bolshevikit päättivät teloittaa Jekaterinburgiin siirretyn tsaarin ja hänen lähisukulaisensa eli suuriruhtinatar Aleksandran, kruununperijä Aleksein ja tyttäret Marian, Tatjanan, Anastasian ja Olgan. Myös heidän palvelijoitaan surmattiin.
Tsaari Nikolai toinen vieraili Helsingissä 1915 eli kaksi vuotta ennen teloitustaan. Alla oleva video on Ylen arkiston historiallisesti arvokkaimpia tallenteita.
Talvimunan hinta nousee jyrkästi
Uusi Neuvostovaltio myi nopeasti monia keisarikunnan aarteita varojen keräämiseksi – usein alle markkinahinnan. Talvimuna oli niiden joukossa.
Lontoolainen antiikkikoruihin ja Fabergé-esineisiin erikoistunut Wartski-liike osti talvimunan 1920–30-luvulla. Tarkka aika ei ole tiedossa. Hinta oli vain 450 puntaa, mikä on nykyrahassa noin 26 000 euroa. Sen jälkeen muna siirtyi useisiin brittiläisiin yksityiskokoelmiin.
Talvimuna ilmestyi uudelleen markkinoille vuonna 1994 Christie'sin huutokaupassa Genevessä, jossa siitä maksettiin yli 7,2 miljoonaa Sveitsin frangia eli noin 5,6 miljoonaa dollaria. Tämä oli suurin Fabergé-munasta huutokaupattu hinta.
Kahdeksan vuotta myöhemmin Talvimuna huutokaupattiin jälleen New Yorkissa. Hinta nousi 9,6 miljoonaan dollariin.
Christie's ei paljasta munan omistajaa, mutta kertoo, että sen myy joulukuussa Lontoon huutokaupassa sama ”aatelishenkilö”, joka sen osti aiemmin New Yorkissa.
Joulukuussa munan arvioidaan menevän kaupaksi yli 20 miljoonalla punnalla eli noin 26 miljoonalla dollarilla.
Korjattu 30.11. klo 10.53: Carl Fabergé ei ollut Alma Pihlin setä. Pihl työskenteli enonsa pajassa, jonka asiakas Fabergé oli.