Hallituksen uuden kasvu- ja työllisyyspaketin avulla pyritään vauhdittamaan uusia investointeja Suomeen, ja siten lisäämään työllisyyttä.
Uusia talouskasvua edistäviä toimia esittelivät tänään perjantaina elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.), työministeri Matias Marttinen (kok.) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.).
Kasvupaketin avulla on tarkoitus lisätä talouskasvua Suomessa, mikä on kuluvan vuoden aikana ollut odotettua heikompaa.
Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna noin prosentin verran ja ensi vuodelle povataan reilun prosentin verran talouskasvua. Heikon talouskasvun seurauksena valtion ensi vuoden budjetti on 8,7 miljardia euroa alijäämäinen.
Uusiin kasvutoimiin uudelleenkohdistetaan työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoja yli 190 miljoonan euron edestä ja niiden avulla hallitus tavoittelee yli miljardilla eurolla uusia investointeja Suomeen.
– Meillä on osin jäänyt käyttämättä investointiluontoisia määrärahoja, joita on nyt saatu koottua yhteen. Niitä pystytään nyt käyttämään vaikuttavammalla tavalla, jotta kasvua ja työpaikkoja saadaan luotua lisää Suomeen, Marttinen kertoo.
Pk-yritysten kasvua tuetaan 30 miljoonalla eurolla
Pienten ja keskisuurten yritysten kasvuun ja vientiin kohdistetaan 30 miljoonaa euroa, minkä avulla pyritään lisäämään puhtaan energian kuten akkuteknologian käyttöönottoa Suomessa.
Kasvutoimella hallitus tavoittelee pk-yritysten merkittävien investointien tukemista koko maassa ja työllisyystilanteen kohentumista. Rahoitusta kohdistetaan vuoden alusta aloittavien elinvoimakeskusten kautta vuosittaisilla valtakunnallisilla hauilla ja kilpailumenettelyillä.
Energiatukihankkeisiin 50 miljoonaa euroa
Uudessa kasvupaketissa yli viiden miljoonan euron investointikustannusten energiatukihankkeisiin kohdistetaan 50 miljoonaa euroa.
Kasvupaketissa investointitukien avulla on tarkoitus lisätä uudenlaisia teknologioita kuten biokaasun ja energian varastointiteknologioita Suomessa. Tarkoitus on vauhdittaa vihreää siirtymää ja houkutella energiantuotantoon keskittyvää uudenlaista teollisuutta Suomeen.
Hallitus tavoittelee talouskasvua työllisyyttä lisäämällä
Jo kevään ja syksyn budjettiriihissä esiteltiin liuta kasvua kiihdyttäviä toimia: esimerkiksi ansiotuloverotukseen ja yritysten maksamaan yhteisöveroon ensi vuonna tehtävien kevennysten avulla hallitus pyrkii vauhdittamaan Suomen talouskasvua työllisyyttä lisäämällä ja vahvistamalla suomalaisten ostovoimaa.
Verokevennyksiä on keski- ja pienituloisten ohella luvassa erityisesti kaikista suurituloisimmille 100 000 euroa tai enemmän tienaaville, joiden lisätuloon kohdistuva marginaaliverotus alenee nykyisestä 59,3 prosentista 52,3 prosenttiin.
Jo pitkään synkällä tolalla ollut Suomen työllisyystilanne oli tapetilla myös hallituksen syksyn budjettiriihessä, jossa päätettiin muun muassa nuorten työllistymissetelin käyttöönotosta ensi vuoden alusta. Sen avulla on tarkoitus vauhdittaa 18–29 -vuotiaiden nuorten työllistymistä tukemalla 30 miljoonalla nuorten työllistymistä yksityisille työmarkkinoille.
Työllisyystoimien ohella kasvun eväitä haettiin syksyn budjettiriihessä myös muun muassa rakennusalan vauhdittamisesta ja yrittäjyyden kannusteista.
”Ei tämä sellainen paketti ole, mikä synnyttäisi talouskasvun”
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju pitää tuoreen kasvupaketin vaikutuksia talouskasvuun maltillisina.
– Näen hyvänä asiana, että rahaa käytetään vihreään siirtymään. Kyllä tässä on hyviä aikomuksia, mutta ei tämä sellainen paketti ole, mikä synnyttäisi talouskasvun.
Kangasharju pitää hyvänä suuntana Suomen talouskasvun kannalta vihreään siirtymään tehtäviä satsauksia ja nuorten työllistymiseen tehtävää panostusta työllistymissetelin avulla. Hän ei kuitenkaan usko, että yhteensä 80 miljoonan euron lisäpanostus vihreän siirtymän hankkeisiin ajaa Suomen taloutta kasvu-uralle.
– Tässä uudessa tukipaketissa on tartuttu ihan oikeisiin asioihin. Mutta on kyllä turha odottaa, että tästä makrolukuihin näkyvää kasvusysäystä saadaan.