Yle Urheilu kysyi yhteistyössä Ylen paikallistoimitusten kanssa perjantaina kaikilta SM-liigaseuroilta, mitä mieltä he ovat torstai-iltana tehdyistä historiallisista päätöksistä.
Kaikilta seuroilta saatiin vastaukset joko toimitusjohtajilta tai hallituksen puheenjohtajilta JYPiä lukuun ottamatta, joten jutussa on lainattu JYP-pomo Jukka Seppäsen Keskisuomalaiselle antamat kommentit.
Vastauksissa oli luonnollisesti paljon vaihtelua, mutta seurapomot vakuuttelivat pitkälti yhdessä rintamassa sitä, että yhteisen päätöksen löytymiseen ollaan tyytyväisiä. Osa myös paljasti, olivatko seurat enemmän 12+10-mallin vai valituksi tulleen 14+10-mallin kannalla.
Osa haastatelluista vakuutteli prosessin rauhanomaisuutta, mutta tähänkin löytyi eriäviä näkemyksiä. Esimerkiksi KooKoon toimitusjohtaja Sakari Välimaa arvosteli median sensaatiohakuista uutisointia riitaisista kokouksista. Porin Ässien puheenjohtaja Mikko Laine taas kertoi jopa suoranaisesta painostuksesta ja jopa kiristämisestä.
Ässien Laine antoi myös yhden selityksen sille, minkä takia 14 joukkueen pääsarja lopulta tuli valituksi: SM-liigalla ei välttämättä olisi ollut varaa lunastaa B-sarjaan pudonneiden seurojen liigalisenssejä, sillä pahimmillaan sen olisi 12+10-mallin karsintasarjassa menettänyt kuusi entistä SM-liigaseuraa.
Seurojen vastaukset löytyvät alta aakkosjärjestyksessä.
HIFK
HIFK:n toimitusjohtaja Ilkka Kortesluoma kiittelee sitä, että jonkinlainen päätös saatiin aikaiseksi ja nyt kaikki pääsevät keskittymään tähän arkeen, tähän kauteen ja tulevaankin kauteen.
HIFK oli Kortesluoman mukaan johdonmukaisesti ollut 12+10-mallin kannalla, mutta se on nyt sitoutunut päätettyyn 14+10-malliin.
Kortesluoman mukaan on hienoa, että nyt uudet sukupolvet näkevät HIFK–Jokerit-paikallisottelun. Hän uskoo paikallisvääntöjen tuovan säpinää SM-liigaan, pääkaupunkiseudulle ja koko kiekkokansalle.
Kortesluoma odottaa koko tulevasta kaudestakin mielenkiintoista, kun mukaan saadaan muutama uusi joukkue. Suora nousu sekä putoaminenkin tuovat oman mausteensa.
Kortesluoma uskoo, että kaikista kolhuista huolimatta liigan yhtenäisyys on kestänyt. Isoja keskusteluja on käyty ja perusteltuja mielipiteitä esitetty. Luonnollisesti toisille sopii jokin malli paremmin kuin jokin toinen.
HPK
HPK:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Louhi sanoo suhtautuvansa ihan positiivisesti torstai-illan päätöksiin ja nyt saatuun kompromissiin. Hän näkee, että tilanne on hyvä hänen oman seuransa kannalta.
Louhi sanoo, että päätökset eivät lopulta muuta hirveästi arkea, vaan HPK:n ratkaisevimmat asiat tehdään jatkossakin seuran sisällä.
– Tässä pitää pystyä kannattavaan tulokseen, ja myös urheilullisesti täytyy menestyä. Kahdella joukkueella sarjan kaventaminen on ihan jännittävääkin. Se kuuluu urheiluun.
Louhi korostaa, että minä tahansa vuonna sarjan hännille tippuminen on aina vaikea tilanne seuroille ja niiden taloudelle. Fokus on siksi ollut nyt ja aina ennenkin toiminnan kehittämisessä.
Louhi pitää reiluna päätöstä, että pudotuspeleissä kukin saa itse pitää omat tulonsa. Hän tunnistaa, että seurojen kustannusrakenteet ovat muuttuneet valtavasti esimerkiksi uudempien areenojen myötä.
Ilves
Tampereen Ilveksen toimitusjohtaja Risto Jalo kertoo itse olleensa 14+10-ratkaisun kannalla, ja se oli myös Ilveksen ensisijainen vaihtoehto. Hän korostaa, että tähän malliin päätyminen oli pitkän harkinnan lopputulos.
– Vaikea tässä on kenenkään sanoa, mikä malli olisi tasan se oikea. Meidän mielestämme tämä oli varmastikin paras vaihtoehto. Ei tule liian kovaa giljotiinia siihen, kuinka paljon leikataan kerralla.
Jalo pitää myös hyvänä ratkaisuna sitä, että asiaa tarkistellaan muutaman vuoden päästä uudelleen.
Nopeasti tulevaa siirtymäkautta hän ei pidä ihan optimaalisena siinä mielessä, että jotkut tahot saattavat sortua paniikkiratkaisuihin. Toisaalta pelaajille tilanne on Jalon mielestä hyvä, sillä kiinnostusta varmasti löytyy.
Jalo on tyytyväinen siihen, että ratkaisu saatiin SM-liigan oman porukan kesken tehtyä. Hän pitää päätöksiä hienona lopputulemana tässä vaiheessa.
Jukurit
Mikkelin Jukureiden hallituksen puheenjohtaja Juhana Tikka on tyytyväinen, että pitkään puhuttaneen asian valmistelusta päästään nyt eteenpäin. Hänestä torstai-illan kokous meni suhteellisen joutuisasti, vaikka se pitkään kestikin.
Jukurit olisi ollut suuremman kaventamisen eli 12+10-mallin kannalla. Tikka kuitenkin korostaa sitä, että päätös on nyt syntynyt ja kaikki ovat siihen sitoutuneita.
Suoria sarjanousuja hän pitää lajin ja B-liigan kannalta erittäin tärkeänä asiana.
– Se on tärkeää fanien ja seuraajien kannalta, ja se on tärkeää urheilullisesti. Se tekee aika paljon mahdollisuuksia alemman sarjatason kehittämiselle.
Pienimpänä talousalueena Jukurit joutuu Tikan mukaan rakentamaan tulevaisuutta päivittäin euro eurolta. Hän näkee, että seuran näkökulmasta tässä ei juuri mikään muutu. Työ siis jatkuu. Siirtymäkautta Tikka pitää hyvänä ratkaisuna.
JYP
JYP:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Seppänen vastasi Ylen haastattelupyyntöön olevansa koko perjantain varattuna. Yle ei ole tavoittanut toimitusjohtaja Risto Korpelaa.
Keskisuomalaiselle Seppänen sanoi olevan hienoa, että liiga pystyi päätöksiin, koska seisovassa vedessä oli oltu jo tarpeeksi kauan. Hän sanoi päätösten olleen sellaisia, että JYP pystyy elämään niiden kanssa.
Seppäsen mukaan JYP oli 12+10-mallin kannalla, jotta toisesta sarjatasosta olisi saatu urheilullisesti, kilpailullisesti ja taloudellisesti parempi.
Seppänen totesi, että 14+10-mallin myötä jatkossa on 24 seuraa jakamassa pottia, jota tällä hetkellä jakaa 16 seuraa. Suorista nousuista ja putoamisista huolimatta Seppänen näkee, että sarjatason vaihtuessa konkurssiuhka on todellinen.
Jos JYP ei ensi kaudella ole 14 parhaan joukossa, se tarkoittaa kuolemantuomion odottamista, Seppänen latasi Keskisuomalaiselle.
Pudotuspelien tulonjaon muutosta Seppänen pitää tärkeänä, sillä hän kokee, että liigassa on menty pitkään pienien seurojen ehdoilla. Uusi malli kannustaa paremmin investoimaan ja menestymään.
KalPa
KalPan toimitusjohtajan Toni Saksmanin mukaan seura oli 14 joukkueen pääsarjan puolella. Etukäteen hän ei osannut sanoa, saako torstai-iltana se vai 12+10-malli enemmän kannatusta, mutta Kuopiossa ollaan luonnollisesti tyytyväisiä nyt tähän ratkaisuun.
– Edelleenkään en usko, että on olemassa yhtä ainoaa mallia, jossa on pelkästään hyviä puolia. Jokaisessa on myös niitä huonoja puolia, ja nyt sitten selkeä enemmistö asettui 14+10-mallin taakse.
Saksmanin mukaan päätös vaikuttaa kaikkien seurojen arkeen jollain tavalla. Jatkossa mahdollinen tippuminen on uusi normaali, mikä pitää ottaa huomioon esimerkiksi sopimusrakenteissa.
Saksman uskoo, että moni nykyinen Mestis-joukkue pystyy tulevaisuudessa tekemään nousuja pääsarjaan, mutta toiminnan pitäminen liigatasolla voi olla isompi haaste.
Kiekko-Espoo
Kiekko-Espoon hallituksen puheenjohtajan Arto Linnervuon mukaan seurassa kunnioitetaan nyt tehtyä päätöstä. Hän kuitenkin korostaa, että keskustelu suomalaisen jääkiekon kehittämisestä olisi hyvä jatkua.
Hyvinä asioina Linnervuo pitää erityisesti hallintomallin muuttamista ja päätöksenteon siirtämistä vahvemmin sarjaa pyörittävän yhtiön johdolle, jossa on myös muitakin kuin seurojen edustajia. Myös suoria nousuja ja putoamisia Linnervuo pitää tärkeänä, kuten myös Jokerien pääsyä mukaan ylempään sarjaan.
Haasteina Kiekko-Espoon kaltaiselle SM-liigaan juuri palanneelle seuralle Linnervuo näkee taloudelliset edellytykset, kun seurojen osuudet yhteisistä tuloista pienenevät ja pelaajabudjetit kasvavat kilpailun myötä. Samalla A+B-sarjoissa pelaavien joukkueiden määrä on jatkossa yhteensä 24.
– Kokonaiskakun pitäisi samalla kasvaa, jotta jakajien lisääntyminen ei johtaisi siihen, että käytännössä kunkin osuus yhteisistä tuloista pienenee, Linnervuo avaa.
Linnervuo näkee kuitenkin kilpailun asteittaisen kiristymisen positiivisena asiana, vaikka se kääntöpuolena menoja kasvattaakin. Huolena alemman sarjan osalta on, miten sitä voidaan kehittää ja pitää vetovoimaisena.
KooKoo
Kouvolan KooKoon toimitusjohtaja Sakari Välimaa pitää 12+10-mallia järkevimpänä mahdollisena. Kouvolassa on pidetty tärkeänä erityisesti suoran nousun ja putoamisen pitämistä mukana.
– Tämä ratkaisu on haluttu uutisoida siihen tyyliin, että me [SM-liigaseurat] olisimme kauhean riitaisia, mutta kaikissa näissä keskusteluissa paikalla olleena voin sanoa, että ei siellä mitään ole riidelty. Tietenkin on niin, että ihmisiä kiinnostaa enemmän. Kun uutisoidaan, että olemme riitaisia ja muuta huppa puppaa, Välimaa toteaa.
Välimaa muistuttaa, että SM-liigapaikkakunnille putoamisen mahdollisuus ja sen uhka ovat merkittävä muutos.
– Se tuo oman mausteensa, ja totta kai antaa seuroille jonkinlaisen pienen markkinointivivunkin, että joissain paikkakunnilla tämä liigakiekko päättyy, Välimaa arvelee.
Hän ei ole halukas avaamaan yksityiskohtaisemmin muutoksen vaikutuksia seuran talouteen, mutta linjaa yleisellä tasolla, ettei SM-liigaa pelaavan joukkueen liikevaihto voi olla juuri seitsemää miljoonaa euroa pienempi.
Kärpät
Oulun Kärppien hallituksen puheenjohtaja Juha Junno pitää eilistä suomalaisen jääkiekon merkittävämpänä iltana sitten vuoden 1975, kun SM-liigaa lähdettiin perustamaan vanhan SM-sarjan tilalle.
Erityisen tyytyväinen Junno sanoo olevansa siihen, että kokouksesta löytyi yhtenäisyys. Hänen mukaansa oli olemassa aito uhka sille, että suomalainen huippujääkiekko jakaantuisi kahteen eri leiriin.
– Tämä on vähän kuin politiikkaa. Tässä piti hakea ratkaisua. Ehkä kukaan ei saanut välttämättä sitä, mitä itse olisi halunnut. Seuroilla oli hyvin erilaiset intressit ja lähtökohdat, mitä kukin miettii.
Junnon mukaan häntä on vaivannut jo pitkään ”suljettu seisova vesi”, jolla hän suljetun pääsarjan vaikutuksia kuvailee. Nyt panokset ovat suuret jo seuraavalla kaudella, kun kaikki tavoittelevat paikkaa uuteen A-sarjaan. Hän vakuuttaa, että Kärpillä tulee olemaan ensi vuonna kovempi joukkue.
Kärppien puheenjohtaja on varma myös siitä, että Jokerien paluu korkeimmalle sarjatasolle tuo pääsarjaan vahvan piristysruiskeen.
Lukko
Rauman Lukon puheenjohtaja Janne Mokka pitää hienona, että seurat löysivät yhteisen ratkaisun eri lähtökohdista. Hän pitää omaa seuraansa suhteellisen joustavana, joka olisi voinut pelata joko 12 tai 14 joukkueen A-sarjaa. Tämä ei siis ollut Lukolle kynnyskysymys.
Mokka pitää isona tavoitteena sitä, että alemman sarjan tasoa nykyisestä Mestiksestä pitää saada lähemmäs liigaa.
– Siellä on se unelma ja nousu kauden lopussa, niin uskon, että se auttaa alemman sarjan joukkueiden varojen keruuta, sarjan kiinnostavuutta ja niin edespäin.
Mahdolliset tyhjennysmyyntipuheet tämän kauden osalta Mokka kuittaa sillä, että jokainen seura tekee omat päätöksensä. Lukolla on hänen mukaansa vahva tahtotila menestyä tälläkin kaudella.
Suomalaisen jääkiekon pelastamisen sijaan Mokan mukaan kyse oli nyt siitä, miten tekemistä jatkokehitetään ja miten liigatuotteesta tehdään entistä kiinnostavampi.
Pelicans
Lahden Pelicansin hallituksen puheenjohtaja Pasi Nurminen näkee lähitulevaisuudessa äärimmäisen kovaa kilpailua ja sitä kautta hyvää viihdettä ja draamaa. Seurajohdon on tarkoitus pureskella päätös läpi ensi viikon kokouksessaan.
Nurmisen korostaa, että fokus pysyy vielä tässä kaudessa. Hänen mukaansa Pelicansissa ei ole lähdetty suunnittelemaan pelaajien tyhjennysmyyntejä ennen suurten panosten seuraavaa kautta.
– Lahden Pelicans on edelleen yrittämässä ja vääntämässä loppuun asti, että taistelemme Suomen mestaruudesta tällä kaudella. Ensin pitää nousta pudotuspeliviivan oikealle puolelle.
Nurminen paljastaa, että Pelicans piti 12 joukkueen pääsarjaa parhaana vaihtoehtona. Hänen mukaansa sen kautta rakennetut karsinnat olisivat ruokkineet myös alempaa sarjatasoa paremmin.
Nurminen sanoo ymmärtäneensä, että kirjaus joukkuemäärän tarkastelemisesta uudelleen 2–3 vuoden päästä liittyisi ennen kaikkea pääsarjan tiivistämiseen entisestään esimerkiksi 12+10-malliin, ei niinkään vanhaan malliin palaamiseen.
SaiPa
Lappeenrannan SaiPan hallituksen puheenjohtaja Jussi Turunen on onnellinen siitä, että pitkän prosessin jälkeen seurat löysivät yhteisymmärryksen. Turunen ei kommentoi sitä, mitä mieltä SaiPa torstai-illan kokouksessa asioista oli.
Turunen sanoo pitävänsä hienona sitä, että mahdollisimman monella liigalisenssin ehdot täyttävällä seuralla on mahdollista päästä ensi syksynä alkavalla siirtymäkaudella tavoittelemaan paikkaa ylemmästä sarjasta.
– Kilpailu on kovaa, mutta kilpailu kuuluu huippu-urheiluun.
SaiPan tulevaisuuden puheenjohtaja näkee varsin valoisana. Muutaman vuoden päästä valmistuva uusi areena parantaa toimintaympäristöä, mikä mahdollistaa Turusen mukaan toiminnan kehittämisen ja taistelemisen sarjapaikasta korkeimmalla tasolla jatkossakin.
Turunen ei osaa vielä arvioida, onko uudistuksella minkälaisia vaikutuksia SaiPan ja Mestiksessä pelaavan Imatran Ketterän väliseen yhteistyöhön.
Sport
Vaasan Sportin hallituksen puheenjohtajan Ismo Aukeen mukaan seura miettii nyt, miten se joutuu sopeuttamaan toimintaansa muutokseen. Hänen mukaansa Sportissa nähdään, että hyvin alkaneeseen elvytystyöhön pitää tehdä uusia muutoksia, jotta seura saa varmistettua paikkaansa ylemmällä sarjatasolla.
– On paljon kysymyksiä, joihin ei ole itselläni vielä vastauksia. Joudumme seuran hallituksessa ja operatiivisella puolella miettimään montaakin asiaa.
Aukee mainitsee muun muassa vaikutukset pelaajien hintoihin ja joukkueen rakentamiseen.
Ensi syksynä alkavan ”superkauden” Aukee uskoo olevan yleisön kannalta makea asia. Myös Jokereiden ja mahdollisen toisen Mestis-seuran mukaan tulemista Sport-pomo ennakoi mielenkiintoiseksi.
Sarjasta putoamista Aukee kuvailee hirvittäväksi leikkuriksi, joka pakottaa sopeuttamaan valtavasti toimintaa. Toisaalta 12+10-malli ei hänen näkemyksensä mukaan olisi tätä tosiasiaa sen kummemmin muuttanut.
Tappara
Tapparan toimitusjohtaja Ari Penttilä muistuttaa pitkittyneestä päätöksenteon pattitilanteesta ja sanoo Tapparan olevan neuvottelutulokseen tyytyväinen.
Tappara oli 12+10-sarjajärjestelmän kannalla, mutta seura on tyytyväinen muihin tehtyihin muutoksiin mukaan lukien siihen, että sarjasta tuli aidosti avoin ja kilpailullisuus lisääntyi.
Siirtymäkauden mahdollista 17–18 joukkueen ”superliigaa” Penttilä pitää jääkiekon viihteenkin kannalta mielenkiintoisena.
Penttilä odottaa joukkueiden kilpavarustelua etenkin nyt, kun leikkuri ensi kauden jälkeen on todellinen. Isoille yllätyksillekin on aina mahdollisuus, kun urheilusta puhutaan.
Penttilä muistuttaa, että tänäkin vuonna pelataan ”kanisterista”. Paikallisvastustaja Ilveksen Penttilä tunnustaa olevan kova kirittäjä, ja sanoo uskovansa molempien tamperelaisjoukkueiden selviävän siirtymäkaudesta läpi.
TPS
TPS:n toimitusjohtaja Aki Holma pitää tärkeänä sitä, että päätökset saatiin torstaina syntymään. Turkulaiset olisivat olleet kovemmankin tiivistämisen eli 12+10-mallin takana, mutta nyt tehtyyn päätökseen he ovat sitoutuneet.
– Tämä on yhteinen päätös, ja sillä mennään. Nyt teemme kaikkemme sen eteen, että pärjäämme tulevaisuudessa.
Holman mukaan TPS ei ole tehnyt vielä kovin pitkälle meneviä skenaariovalmisteluita jatkoon.
– Nyt alkaa sitten se työ.
Ässät
Porin Ässien puheenjohtaja Mikko Laine oli positiivisesti yllättynyt siitä, että torstaisessa kokouksessa saatiin sovittua kaikki esillä olleet asiat. Varsinkin kun Laineen mukaan ennen kokousta kulisseissa käytiin kovaa vääntöä.
– Joidenkin taholta tuli hyvin kovaa painostusta ja ahdistelua – jopa kiristystäkin.
Laine ei suostu nimeämään henkilöitä tai seuroja, mutta hän sanoi yllättyneensä siitä, miten kiihkeästi jotkut ajoivat omaa näkemystään.
14+10-malli oli Laineen mielestä ainoa toimiva ratkaisu. Hän myös antaa ainakin yhden selityksen sille, miksi tähän päädyttiin aluksi suositun 12+10-mallin sijaan.
Mikäli 12+10-mallilla kaksi Mestiksestä nousevaa joukkuetta nappaisi karsintakaudella 2026–2027 paikkansa uudesta A-sarjasta, tarkoittaisi se peräti kuuden entisen liigajoukkueen tippumista B-sarjaan. SM-liigalla ei yksinkertaisesti olisi varaa lunasta niin monelta joukkueelta liigalisenssejä.
– Me näimme, että se on mahdotonta. Sen takia halusimme tuoda yhtiökokoukseen vaihtoehdon, jonka näimme mahdollisena, Laine avaa.
Laineen mukaan Ässillä on vakaa käsitys siinä, että pelkkä 12+10-esitys olisi kaatunut, sillä se olisi vaatinut vain kuusi vastustavaa ääntä.
– Silloin meillä ei olisi ollut mitään uudistusta. En nyt kauheasti liioittele, jos sanon, että siinä mielessä Ässät teki tässä ratkaisevan liikkeen. Saatiin tämä kompromissi, jonka lopulta kaikki hyväksyivät.