Keski-Suomessa on noussut huoli erikoistuvien lääkärien ammatillisen koulutuksen laadusta.
Iso joukko ylilääkäreitä allekirjoitti marraskuussa adressin, jossa vaaditaan Keski-Suomen hyvinvointialuetta korjaamaan tilannetta.
Ylilääkärien mukaan erikoistumiskoulutus on Keski-Suomessa hajanaista, eikä vastaa ammatillisen koulutuksen kasvaneisiin vaatimuksiin. Lisäksi erikoistumiskoulutusta pitäisi johtaa lääkärivetoisesti, kuten muissa maissa.
Lääketieteen tohtori, kirurgian erikoislääkäri Teuvo Antikaisen mukaan erikoistuvien lääkärien ammattillisen koulutuksen laadusta ei voi enää olla varma.
– Erikoistuvien lääkärien ammatillisen koulutuksen täytyy olla järjestelmällistä ja hyvin ohjattua siitä huolimatta, että lääkärit työskentelevät erikoistumisensa aikana työtehtävissä, hän sanoo.
Adressin allekirjoittajien mukaan yksi merkittävä epäkohta on, että tällä hetkellä erikoistumiskoulutuksen johtaminen kuuluu osittain henkilöstöhallinnolle, jossa viranhaltijoilla ei ole lääkärin tutkintoa.
Audiolla erikoistuva lääkäri Atte Paukkeri kertoo, mitä merkitystä ammatillisen koulutuksen suorittamispaikalla voi olla erikoislääkärin rekrytoinnissa:
Erikoistuva lääkäri: ”Hajanaisuutta myös muualla”
Erikoistuva lääkäri Atte Paukkeri sanoo, että lääkärien ammatillisen koulutuksen hajanaisuus on valtakunnallinen ongelma.
– Sen perusteella mitä olen keskustellut muiden erikoistuvien kollegojen kanssa, niin keskussairaaloissa voi olla hurjia eroja siinä, miten erilliskoulutuksia toteutetaan, hän kertoo.
Paukkeri erikoistuu anestesiologiaan sairaala Novassa Jyväskylässä. Hänen mukaansa ammatillinen koulutus on ratkaisevan tärkeää.
Esimerkiksi yliopisto velvoittaa Paukkeria suorittamaan vähintään sata tuntia ulkopuolisia koulutuksia, jotka työnantaja kustantaa. Lisäksi yliopisto velvoittaa, että työviikkoon sisältyy viitisen tuntia koulutusta työpaikalla, esimerkiksi simulaatioita ja seminaareja.
Sairaala Nova on vastuussa siitä, että erikoistuvat lääkärit suorittavat vaaditut erilliskoulutukset.
Rahoitus huolettaa
Lääkärikoulutuksen kouluttaja- ja koulutuskuluja rahoitetaan erityisvaltionosuus- eli EVO-korvauksilla. Hyvinvointialueiden kannalta ongelma on se, että rahoitus tulee viiveellä.
Ensi vuoden osalta valtio on päättänyt leikata EVO-rahoitusta 17 prosenttia, mutta kulut tai koulutettavien määrä eivät ole vastaavasti pienentyneet.
Paukkeri on huolissaan siitä, riittääkö rahoitus vaadittuihin erilliskoulutuksiin.
– Jos keskussairaalalla ei ole rahaa järjestää näitä koulutuksia, niin käytännössä se saattaa pahimmillaan vaarantaa Keski-Suomen statuksen erikoislääkäreiden valmistumispaikkana, Paukkeri sanoo.
Erikoistuvat lääkärit neljäsosa maakunnan lääkäreistä
Teuvo Antikaisen mukaan Keski-Suomen ja Etelä-Savon kaltaiset hyvinvointialueet, joissa ei ole yliopistollista sairaalaa, ovat merkittäviä lääkärien kouluttajia.
Esimerkiksi Keski-Suomessa työskentelee noin 800 lääkäriä, joista erikoistuvia on parisataa. Erikoistuvat lääkärit muodostavat neljänneksen hyvinvointialueen lääkärikunnasta.
Jos Keski-Suomen hyvinvointialueen vetovoima lääkärien erikoistumiskohteena hiipuu, voi lääkäreiden palkkaaminen Antikaisen mukaan vaikeutua tulevaisuudessa.
Johtajaylilääkäri: ”Huoli on kuultu”
Ylilääkärit ovat adressissaan huolissaan siitä, että erikoistuvien lääkärien ammatillinen koulutus keskittyy jatkossa hyvinvointialueille, joissa on yliopistollinen sairaala.
Heidän mukaansa näin voi käydä, jos ammatilliseen koulutukseen ei ole muualla edellytyksiä.
Keski-Suomen hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Kati Kinnunen pitää kehitystä epätodennäköisenä, koska yliopistollisten sairaaloiden resurssit ovat rajalliset.
– Lääketieteellisen koulutuksen sisäänottomäärät ovat niin suuria, että lääkärien kouluttamiseen tarvitaan kaikkia hyvinvointialueita, hän sanoo.
Kinnunen kertoo, että ylilääkärien huoli on kuultu, ja tilannetta korjataan.
Hyvinvointialue perusti marraskuussa työryhmän kehittämään erikoistuvien lääkärien ammatillista koulutusta Keski-Suomessa. Ryhmään kuuluu kouluttajalääkäreitä ja ylilääkäreitä.
Työryhmä esittää parannusehdotukset ensi kevään aikana.
Audiolla Keski-Suomen hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Kati Kinnunen kertoo, miten ylilääkärien allekirjoittamaan adressiin on reagoitu: