Kuntodopingista keskusteltiin lauantaina 17.1. Urheilustudiossa. Lähetyksen löydät Yle Areenasta. Tämä juttu liittyy Urheilustudion ja A-klinikkasäätiön hyväntekeväisyysyhteistyöhön.
Nuoret käyttävät aiempaa enemmän dopingaineita Suomessa, sanoo asiantuntija Mikko Lemettilä.
Sosiaalinen media on tehnyt kuntodopingista entistä näkyvämpää ja kulttuurisesti hyväksyttävämpää.
A-klinikkasäätiön Dopinglinkin ja Puhtaan liikunnan puolesta -toiminnan asiantuntija Lemettilä on huolissaan erityisesti nuorten altistumisesta dopingaineiden käyttöön kannustavalle sisällölle.
– Kaksi asiaa vaikuttaa kuntodopingin kasvuun Suomessa: siitä on tehty kulttuurillisesti hyväksyttävämpää ja aineita saa helposti, Lemettilä kertoo.
Osa Yle Urheilun haastattelemista nuorista sanoi, että dopingin käytöstä kerrotaan sosiaalisessa mediassa nykyään avoimesti.
Suomessa kuntodopingia käyttää tai on käyttänyt arviolta reilu prosentti aikuisista eli noin 50 000 ihmistä.
Tyypillinen käyttäjä on 25–34-vuotias ammatillisen koulutuksen saanut mies, mutta viime aikoina myös alle 24-vuotiaiden kysyjien määrä on kasvanut Dopinglinkin neuvontapalvelussa.
– Kuntodopingissa kyse on usein oman kehonkuvan muokkaamisesta. Käyttäjä haluaa kasvattaa lihasmassaa, parantaa fyysistä voimaa tai näyttää paremmalta, lihaksikkaammalta, Lemettilä sanoo.
Dopingaineiden käytön taustalla voi olla itsetunto-ongelmia tai sosiaalista painetta
Pintaa syvemmältä löytyy usein itsetunto-ongelmia, mielialaongelmia tai sosiaalista painetta. Monilla käyttäjillä on taustalla myös kiusaamiskokemuksia.
Aineiden käyttöön liittyy merkittäviä terveysriskejä. Anaboliset steroidit voivat aiheuttaa sydänhaittoja, hormonitoiminnan häiriöitä ja hedelmättömyyttä. Ulkoisesti näkyviä haittoja ovat muun muassa hiusten lähtö, akne ja arpijuovat.
Lisäksi käyttö voi aiheuttaa mielialaongelmia ja riippuvuutta.
Lemettilän mukaan erityisen huolestuttavaa kuntodopingissa on se, että pimeiltä markkinoilta hankittujen aineiden sisällöstä ei ole varmuutta.
Tutkimusten mukaan esimerkiksi SARM-aineista vain 40 prosenttia sisältää pakkausmerkintöjen mukaista ainetta.
Dopingin haitoista kannattaa puhua silloin, kun murrosikä muuttaa kehoa ja mieltä
Puhtaan liikunnan puolesta -toiminto tekee ennaltaehkäisevää työtä erityisesti nuorten parissa. Se järjestää kuntodopingiin liittyviä oppitunteja yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.
– Kerromme tietoa dopingaineiden haitoista nuorille, jotka ovat murrosiän kynnyksellä ja kokevat kehomuutoksia sekä epävarmuutta. Puhumme myös murrosikään liittyvistä kehonkuvaongelmista, Lemettilä kertoo.
Lemettilä painottaa, että kuntodopingin käyttäjien kohtaamisessa tarvitaan moralisoimatonta ja empaattista lähestymistapaa.
– Tähän käyttöön liittyy paljon stigmaa. Terveydenhuollossa tai muissa yhteyksissä käyttäjät kohtaavat tuomitsevaa käytöstä, mikä ei auta avun ja tuen antamisessa.
A-klinikkasäätiön Dopinglinkki ylläpitää tutkitun tiedon tietopankkia, kouluttaa eri alojen ammattilaisia ja tarjoaa anonyymiä terveysneuvontaa käyttäjille tai käyttöä harkitseville, heidän läheisilleen ja käyttöä kohtaaville ammattilaisille.
Puhtaan liikunnan puolesta -toiminta sitouttaa liikunta-alaa antidopingtoimintaan ja kohtaa nuoria kouluissa.
Toimintaa rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö yhteensä noin 200 000 eurolla vuodessa.
Lisärahoituksella järjestö haluaisi kehittää neuvontapalvelua ketterämmäksi ja laajentaa koulukiertueita valtakunnallisiksi.