Itäsuomalaisten riistanhoitoyhdistysten SRVA-lakkoilu päättyi, kun myös llomantsin riistanhoitoyhdistys palasi takaisin suurriistavirka-apusopimuksen piiriin.
Sopimuksessa riistanhoitoyhdistykset sitoutuvat jäljestämään ja lopettamaan liikenteessä loukkaantuneen hirvieläimen, suurpedon ja villisian. Poliisin kanssa tehty sopimus sisältää tarvittaessa myös karhun, suden ja ilveksen karkottamisen.
Koillis-Savon ja Juankosken riistanhoitoyhdistykset lopettivat oman lakkonsa vain hetkeä ennen Ilomantsia. Toiminnanohjaaja Tapio Multasuo myöntää, että lakkolaiset eivät saaneet vaatimuksiaan läpi.
– Sopimuksessa ei muuttunut oikeastaan mikään.
Yhdistykset olivat vaatineet muutoksia muun muassa vakuutusturvaan ja tehtäväkohtaiseen korvaukseen, joka Multasuon mukaan on mitätön, vain viiden euron luokkaa.
Niiden sijaan sopimukseen tuli muutoksia suurpedon karkottamis- ja lopettamiskorvaukseen, joka nousi 400 eurosta 600 euroon. Toinen muutos koskee tuotanto- ja kotieläimiä, jotka eivät enää kuulu sopimuksen piiriin.
Petopolitiikkaa ja epäluottamusta
Niin sanotun SRVA-kapinan aloitti Kiuruveden riistanhoitoyhdistys vuoden 2023 kesällä. Yhtenä syynä SRVA-sopimuksen irtisanomiseen oli kiista, joka syntyi poliisin pyynnöstä tehdystä kissojen lopettamisesta talon pihapiirissä Kiuruvedellä. Tapaus vei mukana olleet metsästäjät käräjäoikeuteen, mikä puolestaan vei riistanhoitoyhdistyksen luottamuksen poliisiin.
Lakkoilu levisi myöhemmin yhteensä 11 riistanhoitoyhdistykseen, joista pääosa toimii Itä-Suomessa.
– Asia levisi suusta suuhun, Tapio Multasuo selittää.
Tyytymättömyys kohdistui erityisesti vallitsevaan suurpetopolitiikkaan, joka ei mahdollista suden ja karhun kannanhoidollista metsästystä. Petojen määrän lisääntyminen puolestaan lisäsi huolta metsästyskoirien turvallisuudesta.
– Koira ei tiedä, mitä siellä tulee vastaan. Siellä voi olla karhu tai alueella voi olla susia, toteaa Koillis-Savon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Timo Eskelinen.
Espoo-Kauniaisten riistanhoitoyhdistys poikkeaa muista, sillä sen lakkoilun syynä oli kiista tieliikenteessä kuolleiden eläinten hävittämisestä aiheutuvista kustannuksista. Nyt asiasta on päästy yhteisymmärrykseen, ja myös tämä yhdistys on toiminnanohjaaja Teddy Heimbürgerin mukaan palannut sopimuksen piiriin.
Paine ja pedot pakottivat palaamaan
Multasuon mukaan ainakin osa lakossa olleista yhdistyksistä palasi takaisin SRVA-toimintaan ulkoisen paineen vuoksi.
– Naapuriyhdistykset, joiden piti hoitaa SRVA-tehtävät, eivät käyneetkään hoitamassa niitä. Eläimiä jäi metsään, mikä loi painetta meille.
Toinen syy on petotilanne, joka on Multasuon mielestä ”aika karmea”. Hänen mukaansa paikalliset asukkaat haluavat, että oman alueen tutut metsästäjät antavat apua petojen pihakäynteihin.
Myös Ilomantsin riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Antti Kuivalainen perustelee paluuta sopimukseen pihakäynneillä.
– Porukka halusi, että me hoidamme suurpetojen pihakäyntitehtävät.
Kuivalainen kuitenkin kiistää, että Ilomantsissa olisi ollut kyse ulkoisesta paineesta.
– Me olemme Ilomantsissa teflonista. Ei meitä paineella tehdä.
Poliisi pelkää kevään karhutilannetta
Itä-Suomen poliisille SRVA-lakkoilun päättyminen on helpotus. Eräasioita koordinoivan vanhemman konstaapelin Jaakko Heikkisen mukaan poliisin osaaminen ja resurssit eivät yksinkertaisesti riitä vaativiin SRVA-tehtäviin.
Hän uumoilee, että metsästäjiä saatetaan tarvita poliisin avuksi erityisesti ensi keväänä, kun karhut heräävät talviunilta.
– Kun tämä petopolitiikka on mitä on, niin petokannat kasvavat. Ja kun karhuja ei voi tällä hetkellä metsästää, ne tulevat koko ajan lähemmäksi ihmisasutusta.
Heikkisen mukaan petokantojen kasvu voi näkyä myös SRVA-tehtävien laadussa, jos koiria ei pysty petotilanteen vuoksi kouluttamaan metsässä.
– Se vaikuttaa tietysti siihen, minkä tasoista kalustoa lähtee metsästäjien mukaan metsään.
Oulaisissa lakko jatkuu
Poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välinen sopimuskenttä ei ole vielä täysin ehyt, sillä yksi sopimuksen irtisanonut yhdistys on yhä lakossa.
Kyseessä on Oulaisten riistanhoitoyhdistys, joka irtaantui sopimuksesta jo vuoden 2024 keväällä. Yhdistyksen mukaan syinä olivat suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen loppuminen ja alueen susitilanne, joka vaikeuttaa koirien käyttämistä SRVA-tehtävissä.
Yhdistyksen toiminnanohjaajan Kari Hyytiäisen mukaan paluu sopimuksen piiriin on kuitenkin mahdollista. Hallitus on vastikään antanut eduskunnalle esityksen suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimisesta, mikä on vaikuttanut mielialoihin.
– Ensi helmikuun yleiskokoukseen saattaa tulla esitys, että palataan ruotuun ja tehdään sopimus.