Ylioppilaskirjoitusten tuloksista syntyi poikkeuksellinen tilanne helsinkiläisessä Alppilan lukiossa viime keväänä.
Normaalisti opettajat arvioivat ylioppilaskokeet, minkä jälkeen tehtävät lähtevät tarkistettavaksi Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) sensoreille.
Vain yksi kymmenestä Alppilan lukion kokelaasta sai pitää opettajan antamat pisteensä ylioppilaskokeiden äidinkielen kirjoitustaidon kokeessa, kaikilla muilla pisteet putosivat.
Lopullisissa pisteissä oli poikkeuksellisen paljon pudotusta verrattuna opettajien antamiin pisteisiin.
Yle on haastatellut tätä juttua varten 23 lukio-opettajaa eri puolilta Suomea. Heidän mukaansa ylioppilaskokelaiden oikeusturva on vaarassa. Tässä jutussa aihetta kommentoivat Espoon Kuninkaantien lukion opettajat sekä Alppilan lukion äidinkielen opettaja Linda Riippa koulunsa äidinkielenopettajien puolesta.
Äidinkielenopettajat laativat kanteen oikeusasiamiehelle
Alppilan lukion opettajien laatimien vertailutaulukoiden ja asiakirjojen perusteella viime kevään muutokset kirjoitustaidon kokeen pisteissä ovat olleet todella poikkeukselliset.
Alppilan lukion tilanne johtuu todennäköisesti siitä, että yksi äidinkielen sensoreista on ollut poikkeuksellisen ankara.
Opettajien mukaan ongelma on, että opiskelija voi lähettää Ylioppilastutkintolautakunnalle oikaisupyynnön, mutta jos YTL ei suostu korjaamaan virhettä, muuta valituskanavaa ei ole. Rehtori voi tehdä tarkistuspyynnön vain teknisistä virheistä.
Pisteistä ei voi Ylioppilastutkintolautakunnalle lähetetyn oikaisupyynnön jälkeen valittaa, vaikka virhe olisi ilmeinen.
Ylioppilastutkinnon tulokset vaikuttavat nuorten jatko-opintomahdollisuuksiin. Moni pääsee opiskelemaan korkeakouluun suoraan todistuksella ilman pääsykokeita.
Alppilan lukiossa pisteet putosivat opettajien mukaan valtaosalla kokelaista enemmän kuin koskaan, yksittäisen kokelaan kohdalla jopa 20 pistettä. Yli puolella kokelaista arvosana laski 10–20 pisteellä, mitä ei voi opettajien mukaan pitää enää tavanomaisena määränä.
– Kokeneet opettajamme ovat arvioineet yo-kokeita vuosikausia, eikä vastaavaa ole koskaan aiemmin tapahtunut. Tilanne on hyvin poikkeuksellinen, perustelee lukion äidinkielen lehtori Linda Riippa.
Samaa on ihmetellyt 27 vuotta äidinkielen kokeita tarkistanut äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Seija Louhivirta Kuninkaantien lukiosta.
– He voivat tehdä ihan mitä vain, eikä kukaan puutu heidän tehtäväänsä. Pitäisi olla joku sellainen instanssi, jonka alaisuudessa he toimisivat, ja joka tarkkailisi heidän toimintaansa, Louhivirta kommentoi.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä vakuuttaa, että arviointiperusteet ovat kaikille sensoreille samat.
– Sensorointi on inhimillistä työtä ja virheitä tapahtuu. Oikaisuvaatimusprosessin aikana korjaamme merkittävän määrän virheitä. On todella tärkeätä, että kokelas saa katsoa omaa suoritusta ja arvostelulinjauksia.
YTL ei huomioinut Alppilan lukion tapauksessa rehtorin keväällä tekemää vetoomusta, joten opettajat laativat tänä syksynä yhteisrintamassa kantelun Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnasta suoraan oikeusasiamiehelle.
YTL:n mielestä asiaa ei ollut tarpeen käsitellä enempää, joten opettajilla ei ollut muita mahdollisuuksia korjata tilannetta.
Oikeusasiamiehen kansliasta vahvistettiin Ylelle, että kantelu on saapunut ja käsittelyssä. Ratkaisua saadaan odottaa pitkälle ensi vuoteen, sillä kanteluiden käsittelyaika on yleensä noin vuoden.
Opettajat: Ylioppilaskokelaan oikeusturva on koetuksella, YTL:n mukaan se on parempi kuin aiemmin
Kuninkaantien lukion historian lehtorin Mari Kettisen mielestä joinakin vuosina sensorit ovat täysin linjassa ja toisina vuosina sensorointi on äärimmäisen tiukkaa. Se vaikeuttaa opettajan työtä lukion kokonaisuuden arvioinnissa.
– Se heijastuu opetukseen ja kurssiarviointiin, koska sen pitäisi olla linjassa yo-kirjoitusten tulosten kanssa.
Seija Louhivirtaa ei harmita niinkään oman työn epävarmuus ylioppilaskokeiden pisteytyksessä, vaan opiskelijan oikeusturva.
– Opiskelijan puolesta on monesti harmittanut nämä tilanteet.
Opiskelija voi tehdä oikaisuvaatimuksen, mutta se on maksullista.
– Muutama vuosi sitten kokelaiden lukutaidon pisteet tippuivat aika systemaattisesti. Silloin tavallista useampi opiskelija teki oikaisupyynnön. Näistä suuri osa meni läpi, eli pisteet nousivat. Jäin miettimään niitä opiskelijoita, jotka eivät oikaisupyyntöä tehneet.
YTL:n mukaan opiskelijan oikeusturva parani oleellisesti vuonna 2019, kun lakia päivitettiin ja siirryttiin digitaaliseen yo-kokeeseen. Aikaisemmin kokelaat eivät saaneet tietoa koesuorituksesta itse, mutta opettaja sai soittaa sensorille ja kysellä perusteluita.
– Kokelaat näkevät nykyään itse koesuorituksensa, ja me julkaisemme kaikki arvostelulinjaukset, Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Tiina Tähkä sanoo.
Aiemmin opettajat tiesivät, ketkä toimivat Ylioppilastutkintolautakunnan sensoreina.
Opettajat kokevat, ettei keskusteluyhteyttä YTL:aan ole, koska sensorien nimet ovat nykyisin salaisia.
Katso tästä lehtori Antti Lindquistin arvio sensoreiden ja opettajien dialogista sekä pääsihteeri Tiina Tähkän selitys salailulle:
Tähkä sanoo, että salassapito johtuu lainsäädännöstä.
– Meillä on julkisuuslainsäädännössä määrätty, että sensoreiden nimet ovat salassa pidettäviä vuoden ajan. Tällä pyritään varjelemaan ylioppilastutkinnon arvostelua painostukselta.
Avoimuutta opettajien mukaan lisäisi sekin, että sensoriksi voisi hakea julkisella haulla. Tiina Tähkä toteaa, että YTL on päätynyt suljettuun rekrytointiin, koska tehtävässä on paljon reunaehtoja. YTL siis pyytää tehtävään hyväksi katsomiaan ihmisiä.
– Tässähän on kyse luottamustehtävästä eikä varsinaisesta virasta.
Ylioppilastutkintolautakunnan palveluksessa on noin 400 sensoria, jotka arvioivat yhdellä tutkintokerralla aineesta riippuen muutaman kokelaan tai jopa viidensadan kokelaan suorituksia.
Onko sinulla tai lähipiirilläsi kokemuksia poikkeuksellisesta arvioinnista ylioppilaskokeissa? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella seuraavalla lomakkeella tai lähettää sähköpostia osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi.