”Suomessa koulujen luokkahuoneet ovat kupolimallisia rakennuksia, joiden katot on tehty oikeasta sammaleesta.”
”Liikenteen solmukohtiin on rakennettu äänieristettyjä unikapseleita.”
”Suomalainen kaupunki asensi sähkölämmitteisiä tolppia kauppojen eteen, jotta koirat voivat lämmitellä omistajien ollessa ostoksilla.”
Tällaisia väitteitä Suomesta leviää lukuisilla muka ”tieteellisiin faktoihin” keskittyneillä Facebook-sivuilla, käy ilmi Ylen verifointitiimin selvityksestä.
Yle löysi kymmeniä Facebook-sivuja ja -ryhmiä, jotka levittävät keksittyjä väitteitä Suomesta. Kuvat ja todennäköisesti myös niihin liittyvät tekstit on tehty tekoälyllä, mutta tekoälyn käyttöä ei ole merkitty.
Näillä Facebook-sivuilla ja ryhmillä on yhteensä miljoonia seuraajia. Valheellisia Suomi-aiheisia kuvia on ympäri verkkoa vähintään tuhansia.
Esimerkiksi alla olevaa, marraskuussa julkaistua kuvaa on jaettu Fact Fuel -nimiseltä sivulta yli 3 000 kertaa. Se on kerännyt yli 17 000 tykkäystä.
Kuvan jakotekstissä väitetään, että kaupunkien keskustoissa olevissa unikapseleissa voi valita taustaääneksi sateen ropinan. Tekstin mukaan unikapseleita käyttävät esimerkiksi kodittomat, opiskelijat ja ”päivän lepohetkeä” kaipaavat vuorotyöntekijät.
Suomalaisille on tietenkin selvää, ettei täällä tällaisia unikapselirivistöjä ole. Tosin yhdessä Helsinki-Vantaan lähtöaulan lounge-tilassa on joitakin ”uniputkia”, joita voi varata nokosia varten.
Tästä, kuten kymmenistä muista erikoisia Suomi-väitteitä levittävistä kuvista, löytyy lukuisia hieman toisistaan poikkeavia versioita kymmeniltä eri Facebook-sivuilta.
Facebook maksaa tekoälykuvien tekijöille
Sivujen ylläpitäjät pysyttelevät mieluiten piilossa.
Ylen selvityksen mukaan merkittävää osaa Suomi-aiheisia tekoälykuvia levittävistä sivuista hallinnoidaan Intiasta ja Pakistanista.
Ne muodostavat verkoston, jotka hallinnoivat ja jakavat toistensa sisältöä ristiin ilman, että kenenkään henkilöllisyys paljastuu.
Kahden sivun taustatiedoista paljastuu kaksi mainostoimistoa, jotka toimivat Intian Gujaratissa. Toimistot ovat ostaneet näkyvyyttä Suomea ja muita maita käsitteleville tekoälykuville, selviää Metan mainoskirjastosta. Toimistoista ei vastattu haastattelupyyntöihin. Toinen toimisto vastasi aluksi yhteydenottoon, mutta hiljeni heti kuultuaan, että kysyjä oli toimittaja.
Yle lähetti lisäksi yli kaksikymmentä haastattelupyyntöä eri Facebook-sivun ja -ryhmän ylläpitäjille, mutta kukaan heistä ei vastannut.
Toisin kuin yleensä nettihuijauksissa, Facebook-sivustojen ylläpitäjät eivät kalastele klikkauksia tai tienaa mainosrahoilla. He pyrkivät luomaan nopeasti sisältöä, jonka näyttökerroilla voi tienata pikkusummia.
Facebookin emoyhtiö Meta nimittäin maksaa itse sisällöntuottajille kuvista ja muusta sisällöstä. Vuonna 2024 Meta maksoi Facebook-sisällöistä yhteensä yli kaksi miljardia dollaria Content Monetization -ohjelmansa kautta.
Tämän vuoksi myös monen suomalaisen Facebook-käyttäjän syöte on alkanut pursuta Intiassa tehtyjä tekoälykuvia.
Youtubesta löytyy sadoittain hindinkielisiä opetusvideoita, joissa neuvotaan, miten tehdä tekoälykuvia Facebookiin ja tienata niillä. Jotkut tubettajat mainostavat myös maksullisia kursseja tekoälykuvilla ansaitsemiseen, ja osa myy myös prompteja eli tekoälymalleille annettavia kehotteita.
Yhden kuvan tuottama palkkio voi olla vain muutamia senttejä, mutta sivustot julkaisevat usein jopa kymmeniä kuvia vuorokaudessa. Intian ja Pakistanin yleiseen tulotasoon verrattuna jotkut AI-sisällön tuottajat voivat ansaita melko hyvin.
Osa sivuista tarjoaa myös maksullista tilausta, jonka hinta on tyypillisesti noin kolme euroa kuussa. Tämä mahdollisuus tulee käyttöön vain sivuille, jotka ovat tarpeeksi suosittuja tullakseen kutsutuksi Facebook Content Monetization -ohjelmaan.
– Tämä on informaatioympäristön ”temuuntumista”, eli halpatuotantoa, joka täyttää internetin, sanoo yliopistotutkija Matti Pohjonen, joka tutkii Helsingin yliopistossa tekoälyä ja visuaalista propagandaa.
Hän kuvailee alustatalouden ja tekoälyfirmojen nykyistä kilpailuasetelmaa, jossa kaikki firmat yrittävät saada mahdollisimman paljon tekoälytuotteita käyttöön, vaikka niistä ei ole välttämättä mitään hyötyä.
– Somepalvelut taas yrittävät saada mahdollisimman paljon ihmisten huomiota ja sitä kautta viraalisti leviäviä sisältöjä. Kun nämä kaksi yhdistyvät, syntyy aika omituista informaatiosaastetta, eikä kukaan oikein tiedä, mitä sille voisi tai pitäisi tehdä, Pohjonen sanoo.
Facebookin emoyhtiö Meta on jo yli vuosi sitten kertonut lisäävänsä ”pian” uusia ”AI info” -merkintöjä tekoälysisältöihin. Ylen löytämissä sadoissa kuvissa näitä merkintöjä ei ole. Yle kysyi Metalta tekoälymerkintöjen puuttumisesta, mutta Meta ei vastannut määräaikaan mennessä.
Vuonna 2024 julkaistun tutkimuksen mukaan Facebookin uutisfiidi tyrkyttää palvelun käyttäjille tekoälykuvia sivuilta ja ryhmistä, joita he eivät ole itse valinneet seurata.
– Facebook haluaa ottaa mallia Tiktokista, jossa käyttäjä ei itse valitse sisältöä vaan se tarjoillaan algoritmisesti, sanoo Matti Pohjonen.
”Yhtä hyvin voisi lukea juttuja Mikä-Mikä-maasta”
Helsingin yliopiston tutkija Niko Pyrhönen kävi läpi joitakin Ylen keräämistä Suomi-aiheisista postauksista.
Hänen mielestään kuvien kauneus ja viestien ylipositiivisuus saattaa olla erikseen valittu strategia, jolla näyttökertojen määrä pyritään maksimoimaan.
– Intiasta ja Kaakkois-Aasiasta katsoen Suomi voi olla eksoottinen teknologian onnela, Pyrhönen huomauttaa.
Kaukana tapahtuvaa asiaa on myös hankalampi tarkistaa. Toisaalta, mitä kauempana jokin asia tapahtuu, sitä vähemmän tapahtuman todenperäisyydellä on lopulta lukijalle väliä.
– Jos köyhä intialainen lukee juttuja siitä, mitä on meneillään Suomessa, niin hän voisi yhtä hyvin lukea juttuja Mikä-Mikä-maasta, Pyrhönen sanoo.
Alla oleva kuva väittää, että koirille on kauppojen edessä tolppia lämmittelyä varten. Lumi ei kuitenkaan näytä sulavan tolppien ympäriltä.
Ylen löytämät tilit ovat tehneet sisältöjä myös muista maista kuten Unkarista, Ruotsista, Norjasta ja Saudi-Arabiasta.
– Suomi-kuvissa korostuu ajatus, että kaikki on jossain tosi hyvin: kivat pikkukoulut, koirista pidetään huolta, ja kaikki ovat tyytyväisiä ja iloisia, Pyrhönen arvioi.
– Uskon, että tämän kaltaista tarinaa on helpompaa rakentaa kaukaisesta paikasta, tai ehkä nimenomaan Suomesta, verrattuna moneen muuhun maahan.
Juuri Suomi on ilmeisesti ollut hyvä strategia ainakin yhdelle näistä Facebook-sivuista. Ylen tutkimuksen aikana Mind Wired -niminen tiedevaleita jakanut sivu muutti nimensä Nordic Finlandiksi ja alkoi jakaa matkailukuvia Suomesta.
Tätäkin sivua hallinnoidaan Pakistanista. Aiemmin sivusto on ollut nimeltään myös Swiss Journey ja Video zone.
On tavallista, että sivun nimeä ja sisältöstrategiaa muutellaan sisällön vetävyyden mukaan.
Paljon seuraajia keränneet sivut voivat myös olla arvokasta kauppatavaraa. Sen vuoksi joku saattaa maksaa toiselle pelkästään tilin perustamisesta ja ylläpitämisestä.
Omistaja ei välttämättä käytä sivua vuosikausiin.
– Kunnes halutaan saada joku tietty viesti läpi. Tällaista menetelmää saattavat käyttää valtiolliset toimijat mutta myös vedonlyöntifirmat, Niko Pyrhönen sanoo.
Ruusunpunaisetkin valheet voivat olla haitaksi
Pyrhönen arvioi, että disinformaation leviäminen on lopulta aina Suomen maabrändille miinusmerkkistä. Olivat valheet sitten positiivisia tai negatiivisia, ne nakertavat aina uskottavuutta.
Mainehaitta saattaa syntyä sosiaalisen median siivittämänä nopeastikin, kuten nyt on huomattu silmienvenytyskuvien saamasta huomiosta erityisesti Kiinassa ja Japanissa.
Suomen mainetta on käytetty hyväksi monin tavoin. MOT kertoi esimerkiksi viime viikolla, että osa intialaisista koulutusvälittäjistä houkuttelee opiskelijoita Suomeen valheellisilla väitteillä esimerkiksi työpaikan saamisen helppoudesta.
Yltiöpositiiviset tekoälykuvat tuskin saavat ketään muuttamaan Suomeen. Alitajuntaan ne saattavat kuitenkin jäädä.
– Facebookin tekoälykuva voi olla vähän kuin mikrosekunnissa ohi vilahtava kuva videon keskellä, Pyrhönen pohtii.
Haittaa syntyy, vaikka tekoälyvideoiden viesti olisi myönteinen.
– Jos esimerkiksi Suomessa olisi tapahtumassa jokin oikea, iso innovaatio, niin siitä voi olla vaikeampi vakuuttaa ihmisiä.
Voit katsoa jutun päälöydökset myös alla olevalta videolta.