Kuluttajien luottamuksen ja kotimaisen kysynnän puutetta on arvioitu yhdeksi syyksi Suomen kitkuttavalle talouskasvulle.
Valtion rahankäyttöä valvovan Valtiontalouden tarkastusviraston eli VTV:n mukaan hallituksen työllisyystoimilla, kuten työttömyysturvan ehtojen heikentämisellä on voinut osaltaan olla haitallinen vaikutus talouden elpymiseen.
VTV arvioi tuoreessa vuoden 2025 raportissaan, että matalasuhdannetta on voinut pitkittää se, että työllisyystoimia on pantu toimeen aikana, jolloin työpaikkoja on vähän tarjolla.
– Työllisyystoimet sinänsä ovat hyvä asia, mutta ajoitus väärä. Huonossa taloustilanteessa tämä on voinut osaltaan jopa haitata suhdannetta, sanoo VTV:n vanhempi ekonomisti Matthias Strifler.
Jos työttömyysturva heikkenee tilanteessa, jossa työpaikkoja ei ole, ja kuluttajien luottamus on alhaalla, kotitaloudet joutuvat sopeuttamaan omaa kulutustaan.
Striflerin mukaan jo se, että 50 000 kotitaloutta nipistää kulutuksestaan merkittävästi, voi vaikuttaa talouteen.
– Jos joukossa on riittävä määrä ihmisiä, voi kokonaistalouteen tulla negatiivisia vaikutuksia.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt kiristyksiä muun muassa työttömyysturvan tasoon sekä omavastuuseen, suojaosiin ja työssäoloehtoon. Myös sosiaaliturvaetuuksia jäädytettiin hallituskauden ajaksi.
Toimilla on ollut tarkoitus lisätä työvoiman tarjontaa ja kannustaa ottamaan työtä vastaan.
Syksyllä Orpo on kannustanut suomalaisia käyttämään ”sukanvarteen säästettyjä” rahojaan.
– Työllisyystoimien olisi hyvä astua voimaan korkeasuhdanteen aikana, kun työmarkkinoissa on imua, Strifler sanoo.
Pyyhkeitä VM:lle turhasta optimismista
Hallitus on tavoitellut rakennepoliittisilla työllisyystoimillaan 100 000:ta lisätyöllistä vuoteen 2027 eli hallituskauden loppuun mennessä.
VTV:n mukaan tavoitteeseen tuskin päästään, vaikka laskennallisesti hallitus on tehnyt päätöksiä noin 90 000 lisätyöllisen edestä.
Syynä on raportin mukaan ennakoitua huonompi talouden suhdanne.
VTV arvosteleekin valtiovarainministeriötä (VM) sen ennusteiden liiallisesta optimismista. Esimerkiksi vuoden 2025 kotimainen kysyntä on VTV:n mukaan arvioitu VM:n talousennusteessa ”hyvin optimistiseksi”.
Vielä syyskuussa VM:n reaalitalouden ennuste kuluvalle vuodelle on julkaisuajankohtanaan syyskuussa 2025 yhä varsin optimistinen, VTV:n raportissa todetaan.
Tällä voi olla ikäviä kerrannaisvaikutuksia tuleviin vuosiin.
Vaarana on VTV:n mukaan, että jos kuluttajien kysynnän ennuste on liian optimistinen, vastaavasti seuraavan vuoden, kuten vuoden 2026 bruttokansantuotteen ennusteesta tulee liian valoisa. Tämä taas johtaisi siihen, että verotulot arvioidaan korkeammiksi kuin ne tosiasiassa ovat.
Raportissa huomautetaan, että EU-sääntöjen mukaan talouden ennusteiden pitää perustua ”kaikkein todennäköisimpään tai sitä varovaisempaan skenaarioon”.
VTV:n mukaan on hyvä, että EU-komissio on puuttunut suomalaiseen käytäntöön, jossa VM laatii ennusteen ilman ulkopuolisen tahon vahvistamista. Järjestely ei sen mukaan täytä EU:n vaatimuksia ”riippumattoman ennusteen laatimiselle”.
Ensi vuoden alusta alkaen talouspolitiikan arviointineuvosto vahvistaa VM:n tekemät, julkisen talouden suunnittelun perusteena olevat ennusteet.
Syksyn miljardisäästöstä lähes puolet ilmaa
Syksyn 2025 budjettiriihessä hallitus päätti julkisen talouden tasapainottamiseksi noin miljardin euron lisäsopeutuksista vuosille 2026 ja 2027.
Todellisia säästöjä tästä on VTV:n mukaan vain runsas puolet eli noin 550 miljoonaa euroa.
Toisin sanoen riihessä sovitusta miljardin euron sopeutuksesta noin 465 miljoonaa euroa ei vähennä julkista alijäämää lainkaan.
Syynä on se, että sopeutuksista 365 miljoonaa on saatu pienentämällä ARA-korkotukilainojen myöntövaltuuksia.
Lisäksi Valtion eläkerahasto VER:in varoja tuloutetaan vuonna 2027 valtion budjettiin 100 miljoonaa euroa aikaisemmin sovittua enemmän.
– Jonkinlainen kaunistelutoimi, Strifler kuvailee lyhyesti.
VTV:n raportin mukaan valtion eläkerahaston lisätuloutuksesta koituu päinvastoin valtiolle 36–42 miljoonan euron vaihtoehtoiskustannukset seuraavien kolmen vuoden aikana.
Kustannus syntyy siitä, että samalla menetetään tuotto, joka summalla olisi saatu jos sama raha olisi sijoitettu.
Toimien seurauksena Suomen velkasuhde vakautuu hallituskauden lopulla väliaikaisesti.
”Antaa yrityksille huonon signaalin”
Kehuja hallitus saa haittaverotukseen, huoltovarmuusmaksuun ja suurituloisten eläkeläisten verotukseen tekemistään kiristyksistä. Nämä kiristykset vahvistavat julkista taloutta arviolta 126 miljoonaa euroa vuonna 2027.
– Näihin verolajeihin kohdistuvia päätöksiä voidaan pitää hyvänä, koska niillä ei ole työn tarjontaa vähentävää vaikutusta, raportissa todetaan.
Sen sijaan pyyhkeitä tulee muun muassa tutkimus- ja kehitysrahoitukseen (T&K) tehtävistä väliaikaisista leikkauksista. Ensi vuonna niihin tehdään 25 miljoonan leikkaus, ja vuonna 2027 leikkaus on 95 miljoonaa euroa.
Vaikka leikkaukset eivät ole suuria, VTV:n mukaan ne haittaavat pitkän aikavälin talouskasvua.
– Se antaa yrityksille huonon signaalin hallituksen sitoutumisesta valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen määrään ja tekee rahoituksesta vaikeasti ennakoitavan, raportissa todetaan.