Uudessa raportissa arvioidaan, että Suomessa sote- ja pelastuspalvelujen toteuttamiseen riittäisi 6–11 hyvinvointialuetta. Nykyisellään alueita on 21.
Sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja sisäministeriön tilaamassa raportissa asiantuntijaryhmä katsoo, että alueiden määrää tulisi arvioida uudelleen, jotta uudistuksen pitkän aikavälin tavoitteet voidaan saavuttaa. Heidän mukaansa rakennetta ja määrää on arvioitava jo ennen kevään 2027 eduskuntavaaleja.
Raportissa todetaan, että alueita on kansainvälisesti vertaillen varsin suuri määrä. Niinikään alueiden väestöpohja on kansainvälisessä tarkastelussa pieni.
– EU-maissa terveydenhuollon järjestäjien väestöpohja on tyypillisesti keskimäärin noin 890 000 asukasta, mediaanin ollessa noin 530 000 asukasta. Hyvinvointialueista vain neljän (Helsinki, Pirkanmaa, Länsi-Uusimaa ja Varsinais-Suomi) väestömäärä ylittää puoli miljoonaa asukasta, raportissa todetaan.
Jos katsotaan, että alue ei selviä tehtävistään, alueita voidaan osana arviointimenettelyä myös yhdistää.
Tutkijat esittävät 11 suositusta
Hyvinvointialueuudistuksen väliarvioinnissa tutkijat tarkastelivat sitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen uudistus on päässyt tavoitteisiinsa ensimmäisen 2,5 toimintavuoden aikana. Raportin mukaan uudistuksen etenemisessä on alueellisia eroja.
Raportissa arvioidaan, että palvelujen saatavuus on valtakunnallisesti pääosin samalla tasolla kuin ennen uudistusta.
Tutkijat suosittelevat sairaala- ja päivystysverkon tiivistämisen arviointia hallitusneuvotteluihin 2027 mennessä. Suosituksen mukaan tulee arvioida, mitkä erikoissairaanhoidon palvelut kullakin alueella on mahdollista ja tarkoituksenmukaista tuottaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) totesi tiedotustilaisuudessa, että palveluverkoston tiivistäminen on poliittisesti tulenarka kysymys. Hän katsoo, että erikoissairaanhoidon osalta olisi syytä pohtia jonkinlaista työnjakoa, jotta osaajat riittävät ja kiireettömiä toimenpiteitä saataisiin tehtyä tehokkaasti.
– Itse näen, että meillä täytyy olla tietty määrä päivystäviä yksiköitä. Näen, että nykyinen määrä on ihan sopiva. Mitä kaikkea jokaisessa päivystysyksikössä pitää olla, sitä voidaan varmaan jatkossa pohtia, Juuso totesi.
Hyvinvointialueiden kehittämistä voidaan tutkijoiden mukaan edistää kohti entistä vahvempaa itsehallintoa, nykymallin pohjalta tai nykyistä vahvemmassa valtion ohjauksessa. Jos itsehallintoa lähdetään vahvistamaan, raportissa suositellaan, että hyvinvointialueille annetaan verotusoikeus.
Valittu kehityssuunta vaikuttaisi myös alueiden määrän arviointiin.
Alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kommentoi tiedotustilaisuudessa, että nykyinen hallitus ei aio edistää alueiden verotusoikeutta.
– Se kasvattaisi kokonaisveroastetta, veisi verojärjestelmästä selkeyttä ja vaatisi vahvat tasaukset valtion rahoitukseen. Siellä missä on suurimmat palvelutarpeet on usein myös heikoin veropohja, Ikonen totesi.
Raporttia pidetään tärkeänä pohjapaperina hyvinvointialueiden jatkokehittämisen kannalta. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on luvannut antaa helmikuussa pääministerin ilmoituksen soten seuraavista askelista.
Raportti oli osa STM:n sote-ohjauksen alivaltiosihteeri Marina Erholan toimeksiantoa. Erhola palkattiin tehtäväänsä vuodeksi Pirkanmaan hyvinvointialuejohtajan tehtävistä.
– Missään muussa maassa ei ole toteutettu näin laajaa sote-palvelujen reformia. Suomi näyttää tietä, Erhola totesi tiedotustilaisuudessa.
Moni maa seuraa sitä, miten Suomi etenee uudistuksessa, Erhola sanoo.
Erholalta julkaistiin toukokuussa selvitys, jossa hän arvioi uudistuksen etenemisen haasteita ja ratkaisuja. Kehittämissuunnitelma sisälsi kymmeniä toimenpide-ehdotuksia tilanteen kohentamiseksi.
Huono taloustilanne haastaa alueita
Asiantuntijaryhmän mukaan hyvinvointialueiden tilanne on osoittautunut ennakoitua haastavammaksi. Tähän ovat vaikuttaneet koronapandemian vaikutukset, työmarkkina- ja palkkamallin muutokset, heikentynyt kansainvälinen turvallisuustilanne ja kansalntalouden kasvavat paineet.
Hyvinvointialueiden syvistä talousongelmista on uutisoitu tiiviisti pitkin vuotta. Raportissa katsotaan, että rahoitukseen liittyvät ongelmat tulee korjata.
Tutkijat suosittelevat, että vuoteen 2028 ulottuva pidennetty alijäämien kattamisvelvoite annetaan myös niille alueille, jotka tekevät alijäämäisen tuloksen tänä vuonna. Näillä tulee kuitenkin olla riittävän yksityiskohtainen ja valtioneuvoston hyväksymä suunnitelma taloutensa eheyttämiseksi.
Vahvasti taloudellisiin seikkoihin pohjautuva valtion ohjaus on heikentänyt hyvinvointialueiden itsehallintoa, raportin asiantuntijaryhmä arvioi.
Valtiovarainministeriö aloitti jo kesällä arviointimenettelyn Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueilla.
Marraskuun lopulla kerrottiin, että hallitus on antamassa noin kymmenelle hyvinvointialueelle lisäaikaa saada taloutensa kuntoon. Vaatimus alijäämän kattamisesta tänä vuonna poistettiin laista, mikä kasvatti mahdollisten lisäajan saajien määrää.
Joulukuussa Ylen valtiovarainministeriöltä saamien tietojen mukaan useat hyvinvointialueet ovat parantaneet taloustilannettaan runsaasti vuoden loppua kohden. 13 hyvinvointialueen tulos olisi tuoreiden arvioiden mukaan tältä vuodelta ylijäämäinen.