Kommentti: Putinin lempilaji murtaa Venäjä-pannaa urheilussa

Kansainvälisen judoliiton päätös palauttaa venäläiset lipun ja kansallis­hymnin kanssa kisa­tatameille johtuu yhdestä miehestä, kirjoittaa Yle Urheilun toimittaja Timo Uusitalo.

Venäjän presidentti Vladimir Putin (vas.) kohottaa maljaa SportAccord Conventionin puheenjohtajan, Kansainvälisen judoliiton puheenjohtajan Marius Vizerin (oik.) kanssa vastaanotolla, jossa oli läsnä Kansainvälisen olympiakomitean (IOC) ja kansainvälisten urheilujärjestöjen edustajia Sotšissa, Venäjällä, 20. huhtikuuta 2015.
Venäjän presidentti Vladimir Putin (vas.) kohottaa maljaa SportAccordin ex-puheenjohtajan, Kansainvälisen judoliiton puheenjohtajan Marius Vizerin (oik.) kanssa Sotšissa, Venäjällä, 20. huhtikuuta 2015. Kuva: EPA
Ylen urheilutoimittaja Timo Uusitalo
Timo Uusitalourheilutoimittaja

Marraskuun 27. päivä 2025 Kansainvälinen judoliitto teki päätöksen, joka herätti laajaa kritiikkiä ja huolta kansainvälisessä urheiluyhteisössä sekä politiikassa.

IJF palautti ensimmäisenä olympialajina Venäjän täysimääräisesti mukaan kansainvälisiin judokilpailuihin.

Venäläiset urheilijat saivat jälleen kilpailla judossa oman maansa lipun ja hymnin alla. Päätös tuli voimaan heti ja koski jo viime viikonloppuna kisattua Grand Slam -turnausta Abu Dhabissa.

Päätös on symbolinen ele Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Se paljastaa, kuinka urheilu ja politiikka kietoutuvat toisiinsa – ja kuinka hauraat kansainväliset normit ovat sodan keskellä.

Tapaus herättää kysymyksen: Onko urheilu valmis puolustamaan oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta?

Marius Vizerin rooli ja Venäjä-yhteydet

IJF:n puheenjohtaja, romanialainen Marius Vizer on päätöksen keskiössä.

Hänen puheenjohtajakaudellaan laji on jo aiemmin ollut läheisessä yhteydessä venäläiseen judoon ja Putiniin, joka on itse aktiivinen, mustan vyön judoka ja entinen kunniapuheenjohtaja IJF:ssä.

Vizer on julkisesti puolustanut ajatusta, että urheilua ei pidä sekoittaa geopoliittisiin kiistoihin. Hän on alusta lähtien kannattanut, että venäläiset urheilijat saisivat kilpailla neutraaleina ja vastustanut kollektiivisia rangaistuksia.

Kansainvälisen judoliiton puheenjohtaja Marius Vizer (vas.) ojentaa Vladimir Putinille (oik.) todistuksen siitä, että Putin on nimitetty IJF:n Moskovassa, Venäjällä, 24. toukokuuta 2008.
IJF:n puheenjohtaja Marius Vizer (vas.) ojentaa Vladimir Putinille (oik.) todistuksen kunniapuheenjohtajajuudesta. Helmikuussa 2022 liitto kuitenkin ilmoitti Putinin kunniapresidentin roolin ”keskeyttämisestä”. Kuva: EPA

Päätös palauttaa Venäjä kuvastaa täysin Vizerin linjaa. Se nostaa kuitenkin esille kysymyksen yksittäisen johtajan vaikutusvallasta.

Julkisesti tiedossa olevista IJF:n johtokunnan jäsenistä vain Vizerilla on dokumentoituja Venäjä-yhteyksiä.

Hän on aiemmin järjestänyt kunniatittelit Putinille, sponsorisopimukset venäläisten yritysten kanssa, ja kunnianosoitukset oligarkeille kuten Arkadi Rotenbergille, joka kuului liikemiesryhmään, joka osti vuonna 2013 Helsinki-hallin, nykyisen Veikkaus Arenan.

Muiden IJF:n johtokunnan jäsenten mahdollisista Venäjä-yhteyksistä ei ole julkisuudessa tietoa.

Päätös suljettujen ovien takana

IJF:n päätöksestä ei ole julkaistu kokouksen pöytäkirjaa tai äänestystietoja.

Judopiirit eivät tiedä, oliko kyse laajasta konsensuksesta vai Vizerin henkilökohtaisesti ajamasta linjasta.

Putin judoasussa.
Vladimir Putinilla (kesk.) on 8. danin musta vyö judossa. Kuva: /All Over Press

Tämä heikentää avoimuutta ja herättää epäilyksen, että urheiluliiton politiikkaa ohjaavat yksittäiset vaikutusvaltaiset henkilöt, eivätkä demokraattiset periaatteet.

KOK:n vihollinen

Marius Vizer on johtanut liittoa vuodesta 2007. Hänet tunnetaan vankkumattomana Putinin kannattajana.

Hän on Romaniassa syntynyt urheilujohtaja, liikemies ja entinen judoka, joka on toiminut Kansainvälisen judoliiton puheenjohtajana vuodesta 2007 lähtien.

Vuonna 1988 Vizer loikkasi Romaniasta Unkariin. Hän oli silloin 29-vuotias ja ylitti jalan jäätyneen Tisza-joen Nicolae Ceaușescun kommunistihallinnon aikana.

Vizer, jolla on Itävallan kansalaisuus ja joka asuu Unkarissa, valittiin 2013 SportAccordin puheenjohtajaksi. Järjestö on yli sadan kansainvälisen urheiluliiton kattojärjestö.

Unkarin pääministeri Viktor Orban (vas.), Venäjän presidentti Vladimir Putin (2. vas.) ja Kansainvälisen judoliiton puheenjohtaja Marius Vizer (3. vas.) osallistuivat vuoden 2017 judon MM-kisoihin Budapestissa, Unkarissa, 28. elokuuta 2017.
Unkarin pääministeri Viktor Orban (vas.), Venäjän presidentti Vladimir Putin (2. vas.) ja Kansainvälisen judoliiton puheenjohtaja Marius Vizer (3. vas.) osallistuivat vuoden 2017 judon MM-kisoihin Budapestissa, Unkarissa. Kuva: EPA-EFE

Hänen kautensa SportAccordin johdossa kuitenkin päättyi vuonna 2015, kun hän arvosteli julkisesti Kansainvälistä olympiakomiteaa ”vanhentuneeksi” ja ”itsevaltaiseksi” organisaatioksi.

Tämä johti lopulta Vizerin lähtöön. Häntä syytettiin siitä, että hän olisi pyrkinyt horjuttamaan olympialiikkeen autonomiaa.

Miksi IJF:n linjaus on ongelmallinen?

Päätös normalisoi aggressiota. IJF palauttaa Venäjän kansallisin symbolein kisatatameille, vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Venäjän armeija on syyllistynyt laajoihin, siviileihin kohdistuviin hyökkäyksiin. Päätös antaa signaalin, että kansainvälinen yhteisö on valmis ”unohtamaan” sodan, vaikka väkivalta jatkuu.

Päätös heikentää solidaarisuutta. Vuonna 2022 kansainväliset urheilujärjestöt asettivat venäläisille urheilijoille neutraalin statuksen tai täyskiellon solidaarisuuden osoituksena Ukrainalle. Nyt IJF:n päätös vesittää tuon moraalisen viestin. Venäjä saa etuoikeudet takaisin, vaikka sota jatkuu.

Judon yli sadan kilon maailmanlistan kärkinimenä on venäläinen Inal Tasoev (vas.), joka ottelee puolivälierissä Martti Puumalaista vastaan.    IJF
Judon yli sadan kilon maailmanlistan kärkinimenä on venäläinen Inal Tasoev (vas.), joka ottelee kuvassa vuoden 2025 EM-puolivälierissä Martti Puumalaista vastaan. Kuva: IMAGO/Aleksandar Djorovic/ All Over Press

Päätös horjuttaa urheilun arvoja. Urheilu on perinteisesti nähty rauhan ja reilun pelin symbolina. Kun Venäjä saa edustaa itseään sodan aikana, urheiluyhteisö joutuu moraaliseen ristiriitaan: voiko aggressiivisen valtion urheilijoita palkita kansallisilla symboleilla?

Päätös palvelee Venäjän propagandaa. Venäjä on käyttänyt urheilua pehmeänä voimana. Palautus antaa Kremlin propagandalle uusia mahdollisuuksia ja viestii kansainvälisestä hyväksynnästä sodan keskellä. IJF:n päätös saattaa myös vaikuttaa muihin lajiliittoihin.

Venäläisten paluuta judopiireihin käsitellään yhtenä aiheena Radio Suomen Urheiluillassa tänään torstaina kello 18 alkaen.