Lappeenrannan Nuijamaanjärveltä Suomenlahdelle suunnitellun uuden Saimaan kanavan rakentaminen olisi mahdollista, mutta teknisesti se olisi erittäin haastava ja ympäristövaikutuksiltaan merkittävä hanke.
Etelä-Karjalan liiton selvityksen mukaan kanavan rakentaminen maksaisi 2–10 miljardia euroa. Toteutuessaan siitä tulisi yksi Suomen historian kalleimmista liikenneväylähankkeista.
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikasen mukaan kustannukset ovat niin korkeat, että kanavasta ei välttämättä saa kannattavaa hanketta.
– Meidän viestimme on, että tarvitsemme Karjalan radalle kaksoisraidetta ja kapasiteetin noston, sanoo Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen.
Nykyisen Saimaan kanavan korvaaminen kokonaan Suomen puolelle rakennettavalla kanavalla on noussut esille, kun Venäjän hyökkäyssota on pitkittynyt. Laivaliikenne Saimaan ja Suomenlahden välillä on ollut käytännössä pysähdyksissä koko sodan ajan.
Helmikuussa Lappeenrannan kaupunki ehdotti valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman lausunnossa, että Suomessa pitäisi aloittaa uuden kanavan valmistelu.
Myös Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston Keskusta-puolueen ryhmä jätti valtuustoaloitteen Saimaan kanavan linjaamisesta uudelleen.
Uusi Saimaan kanava valmistuisi vasta 2040-luvulla
Uusi kanava kulkisi Lappeenrannan Nuijamaanjärveltä Virolahden kautta Suomenlahdelle ja olisi 80 kilometriä pitkä.
Kanava risteäisi yhdeksän joen kanssa ja kulkisi neljän järven kautta. Useissa näistä vesistöistä esiintyy uhanalaisia vaelluskaloja.
Esimerkiksi Nuijamaanjärven lähellä virtaavassa Mustajoessa elää arvokas alkuperäinen meritaimenkanta. Siitä kasvatetaan emokalasto, jonka poikasia käytetään muiden Etelä-Karjalan rajajokien kotiutusistutuksissa.
Kanavan rakentaminen ei tapahtuisi hetkessä.
Kaivuutöiden lisäksi kymmeniä teitä, rautateitä ja sähkölinjoja jouduttaisiin siirtämään tai rakentamaan uudelleen.
Suurin silta tulisi Vaalimaan lähelle, jossa kansainvälinen E18-moottoritie ylittäisi kanavan. Myös Luumäki–Vainikkala-rata jouduttaisiin rakentamaan kanavan kohdalta uudelleen.
Etelä-Karjalan liiton arvion mukaan kanava valmistuisi aikaisintaan 2040-luvulla. Kaavoitus- ja lupaprosessit veisivät aikaa 9–12 vuotta, ja vasta sen jälkeen alkaisi kanavan rakentaminen.
Junat korvaavat laivakuljetukset Suomenlahdelle
Venäjän hyökkäyssodan aikana tavaraliikenne on siirtynyt Saimaan kanavalta pääosin raiteille, selviää Etelä-Karjalan liiton selvityksestä.
Karjalan radan tavaraliikenteen määrä on kasvanut peräti 67 prosenttia vuosien 2020 ja 2024 välillä. Radan vilkkaimmalla osuudella kulkee nyt 6,37 miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa – viisinkertainen määrä aiempaan kanavaliikenteeseen verrattuna.
Luumäen ja Lappeenrannan välinen yksiraiteinen Karjalan rata on liikennemäärien perusteella Suomen vilkkain rataosuus.
Satu Sikanen muistuttaa, että viime vuosina tapahtuneet muutokset liikennevirroissa luovat paineita juuri raideliikenteen kehittämiseen.
– Vientiteollisuudelta tulee palautetta, että kuljetuksissa tarvitaan sujuvuutta, kustannustehokkuutta ja vähähiilisyyttä. Raideliikenne on hiilijalanjäljen näkökulmasta todella keskeinen kehitettävä.
Hallitusohjelmassa Karjalan rataan on luvattu 215 miljoonaa euroa. Summa on murto-osa uuden kanavan rakentamisen kustannuksista.
Saimaan kanavaan sopivia aluksia on enää vähän
Etelä-Karjalan liiton selvityksen mukaan nykyisiin Saimaan kanavan sulkuihin sopivia Saimax-kokoluokan aluksia on liikenteessä enää noin kymmenen, eikä uusia ole tilattu.
Saimax-aluksella tarkoitetaan enintään 82,5 metriä pitkää ja 12,60 metriä leveää laivaa, jonka lastikapasiteetti on 2 000–3 500 tonnia.
Koska Saimaalle ei ole ollut laivaliikennettä muutamaan vuoteen, varustamot ovat alkaneet korvata vanhoja aluksia suuremmilla, noin 4 000 tonnin kokoluokan aluksilla. Nämä laivat on suunniteltu Itämeren meriliikenteeseen, eivätkä ne mahdu nykyisiin Saimaan kanavan sulkuihin.
Uusien kanava-alusten pääsy Saimaalle edellyttäisikin, että kaikki Suomen puolella sijaitsevat sulut olisi pidennettävä 11 metrillä.
Olisiko Mäntyharjun-Kymijoen kanava vaihtoehto
Uudelle Saimaan kanavalle on selvitetty vaihtoehtoista reittiä, joka kulkee Ristiinasta Mäntyharjun ja Heinolan kautta Suomenlahteen.
Mäntyharjun kanava on nostettu esiin Päijät-Hämeen maakuntakaava 2060 -luonnoksessa. Tavoitteena on rakentaa Mäntyharjun ja Kymijoen kanavien kautta meriyhteys Saimaalta Suomenlahdelle vuoteen 2060 mennessä.
Päijät-Hämeen liitto ja Etelä-Savon maakuntaliitto päivittivät kesällä 2025 Mäntyharjun kanavaa koskevan selvityksen ja arvioivat hankkeen maksavan noin puoli miljardia euroa.
Kymijoen kanavan hinnaksi on aiemmin arvioitu noin kaksi miljardia euroa, mutta kanava on poistettu Kymenlaakson maakuntakaavan luonnoksesta.
Kymijoen kanavoinnin suurimpana ongelmana ovat pohjasedimenttien myrkyt. Kymijoki on Natura 2000 -aluetta, jolla on arvokkaita elinympäristöjä ja lajeja. Lisäksi Kymijokilaakso on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.