Naton itäreunan turvallisuutta kannattaisi edelleen vahvistaa, Ulkopoliittisen instituutin tutkijat esittävät tuoreessa julkaisussaan.
Nato on jo tehostanut valmiuttaan eli tuonut lisää valvontaa, aseita ja sotilaita Itämerelle sekä Baltiaan ja Puolaan Baltic ja Eastern Sentry -operaatioissaan.
Naton laajennettu etulinja -paperissa tutkijat Matti Pesu, Iro Särkkä ja Joel Linnainmäki esittävät, että Nato muuttaisi nämä operaatiot pysyviksi.
Liittokunnalla on 2600 kilometriä Venäjän vastaista rajaa, josta puolet on Suomen ja Venäjän rajaa.
Itäreunasta on tullut strateginen jakolinja, jonka keskeisiä tukikohtia pitää vielä vahvistaa ja jolla on iso merkitys koko Naton turvallisuudelle. Tämä Nato-maiden pitäisi tunnustaa myös poliittisissa päätöksissään.
Itärajalla on paljon Naton näkyvää läsnäoloa: sinne on keskitetty niin eri maiden etulinjan joukkoja, ilmavalvontaa kuin kuluvana vuonna tehostetun valmiuden operaatiot.
Erityisen haavoittuvia alueita ovat arktinen merialue, Itämeri ja Mustameri.
Itämeren alue on tutkijoiden mukaan se, mihin Venäjän sotilaallinen painostus voisi kohdistua. Alueella on paljon merikuljetusreittejä ja siellä hyökkäystä voisi olla vaikea estää tai viivyttää.
Tutkijat esittävät, että itäreunalle olisi pystyttävä nopeasti tuomaan kaikkien aselajien joukkoja alueilta, jotka ovat suojaisemmassa asemassa. Tämä tarkoittaisi myös kulkuväylien varmistamista.
Liittokunta voisi myös harkita hajauttavansa ydinaseitaan lähelle itäreunaa. Tämä kuitenkin vaatisi isoja muutoksia liittokunnan nykyiseen ydinasepolitiikkaan.