- Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna geigii raporttas stahtaráđđái, Sámediggái ja nuortalaččaid siidačoahkkimii duorastaga.
- Stáhtaministar Petteri Orpo lohpidii sáhkavuorusttis, ahte raportta bohtet gieđahallat riikkabeivviin ja Suopma álgá ráhkkanit ándagassii atnumii.
- Raportta almmustahttima ja das luobaheami oktavuođas dolle Suoma Álbmotteahtáris sáhkavuoruid, main ovdamearkka dihte áššedovdit muitaledje kommišuvnna diŋgon sierračielggademiin. Dasa lassin lei maid panelaságastallan, mas ledje mielde riikkabeaibellodagaid ovddasteaddjit. Ságastallamiid sáhttá geahččat Yle Areenas.
- Kommišuvnna loahpparaporta jitnosiilohkan álggii. Jitnosiilohkan joatkašuvvá ihttin bearjadaga ja lávvardaga Helssegis ja Anáris. Daid sáhttá čuovvut Kohti sovintoa -njuolggosáddagiid bokte, mat sáddejuvvojit Yle Areenas. Bearjadaga sátta álgá diibmu 10.00.
Stáhtaministtar Orpo: ”Lea čielggas, ahte ándagassii galgá átnut” – Yle čuovui historjjálaš beaivvi
Duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna loahpparaporta geigejuvvui stáhtii, Sámediggái ja nuortalaččaid siidačoahkkimii Helssegis.
- Xia Torikka
- Sara Kelemeny
- Kaija Länsman
•
Sara Kelemeny
Raportta jitnosiilohkan álggii ja dat joatkašuvvá bearjadaga ja lávvardaga
Dilálašvuohta joatkašuvvá raportta jitnosiilohkamiin, mii bistá diibmu 16 rádjái. Raportta lohkan joatkášuvvá ain ihttin bearjadaga ja lávvardaga.
Jitnositlohkama sáhttá ain čuovvut Yle Areenas, Suorana suomalaisilta -streama bokte.
Dán čuovvunartihkal ii beaiváduvvo šat. Yle Sápmi giitá buot lohkkiid dán historjjálaš beaivvis.
Sara Kelemeny
Ruonáin ja gurutlihtus lea fuolla ruoná sirdašuvvama ja dálkkádatrievdama váikkuhusain sámekultuvrii
Maŋimužžan ságastallat vel dálkkádatrievdamis. Ruonáid Jenni Pitko ja gurutlihtu Minja Koskela háliideaba deattuhit, ahte sii váldet fuola dálkkádatrievdamis duođas.
Jenni Pitko lokte ovdan maid dan, ahte ruoná sirdašuvvama olis nu gohčoduvvon ruoná kolonialisma ii leat dohkkálaš.
Loahpahansáhkavuorus pánelaságastallama jođiheaddji Pauliina Feodoroff sávvá, ahte sápmelaččaid oainnášedje aktiivvalaš oassebeallin eaige dušše áššin, man galgá dego čađahit.
Sara Kelemeny
Siren Nato-proseassas: Sáhttá leat, ahte sápmelaččaid eai leat gullan nu mo galgá
Olgešbellodaga Sirén kommentere raporttas máinnašuvvon bealuštanáššiid. Sámedikkiin eai ráđđádallan Nato-lahttuvuođas ja dasa laktáseaddji DCA-soahpamušas.
– Mii leat mannan rivttes ortnegis, sámediggeláhka lea viimmat ortnegis. Kommišuvdna lea geargan loahpparaporttain ja háliidan loktet maid diehtojuohkima mearkkašumi. Olles NATO-proseassa lea historjjálaš, dat dáhpáhuvai hui jođánit ja sáhttá leat, ahte sápmelaččaid eai leat gullan nu mo galgá, dadjá olgešbellodaga Saara-Sofia Sirén.
Pauliina Feodoroff muittuha, ahte lága mielde dalle leat jo feilen dainna, go eai leat váldán sápmelaččaid fárrui vaikke sámit ieža leat dan bivdán vuođđolága 9. paragráfa mielde.
Sara Kelemeny
Guovddášbellodagas vurdet gaskavuođaid ovddideami
Pauliina Feodoroff jearrá guovddáža Hilkka Kemppis, ahte mo ovddidit guovddášbellodaga ja sámiid gaskavuođaid. Guovddášbellodat beaggá dál sámevašis.
Kemppi oaidná, ahte guovddášbellodagas bohtet ságastallat raportta bohtosiin ja dovddasta, ahte leat olu feaillat dáhpáhuvvan. Son leamašan vuođđoláhkaváljagottis go Deanu guolásteamis leat ságastallan. Son lokte das ovdan kultuvrra.
– Sáhttá buhtadit ovdamearkka dihte turismii laktáseaddji dáhpagiid, muhto kultuvra fas lea dakkár, man ii sáhte buhtadit.
Sara Kelemeny
Biaudet: Politihkkarat galget bargat dan ovdii ahte diehtu sámiin leavvá
Eva Biudetiin šaddá ságastallan, ahte mo oahpahišgohtet sápmelaččaid birra.
– Min politihkariid bargun lea smiehttat, maid bargat dan ovdii, ahte Suomas dovdet sámiid áššiid.
Son oaidná, ahte áinnas galggašedje bargagoahtit áššiin muhto dat gáibida konkrehta čielggadeami.
Sara Kelemeny
Seppänen Deanu birra: Ministeriija galggašii ráđđádallat roahkkadabbo Norggain
Sara Seppänen oaivvilda, ahte Deanu guolásteami ja kultuvrra dorvvasteapmi lea dehálaš.
– Dát ii čoavdašuva dušše suopmelaččaid beales, go mielde lea maid Norga. Eanan- ja meahccedoalloministeriija galggašii ráđđádallat roahkkadabbo Norggain. Ášši lea váikkuhan olu guovllu eamiálbmogii ja guovllu eallinfápmui obalohkáige, oaidná Seppänen.
Sara Kelemeny
Lehtoluhta: Deanu árbevieruid galggašedje dorvvastit
Ossi Lehtoluhta dadjá, ahte Deatnu lea leamašan duháhiid jagiid biebmogávpin Deatnogátte olbmuide, ja lea dehálaš dorvvastit dan boahttevuođa.
Son oaidná, ahte dát lea dehálaš fáddá kristtalaččaide, mat jođihit eanan- ja meahccedoalloministeriija. Son sávvá, ahte áššit bohtet ovdan boahttevuođas maid, go biebmofuolaheapmi lea sidjiide dehálaš.
Sara Kelemeny
Sanila-Aikio: ”Boazodoallu lea vuođđun sámekultuvrras maiddái sidjiide, geain eai leat bohccot”
Tiina Sanila-Aikio hállá boazodoalu birra ja das, mo boazodoallu lea vuođđun sámekultuvrras maiddái sidjiide, geain eai leat bohccot. Dasa laktása ovdamearkka dihte boares vuvddiid suodjaleapmi. Son deattuha, ahte sápmelaš ja suopmelaš boazodoallu eai leat vuostálagaid, iige ulbmilin leat eisige caggat suopmelaš boazodoalu.
Veikko Feodoroff ja Tuomas Aslak Juuso guorraseaba dán oidnui.
Kaija Länsman
Veikko Feodoroff ovddit sáhkavuoruin: ”Galhan dat leat politihkkáriid ságat”
De lea sápmelaččaid vuorru. Tuomas Aslak Juuso dadjá, ahte son lea gullan máŋgii daid seammá sániid.
– Livččii dehálaš áddet, ahte proseassa lea vuođđuduvvan dan jurdagii, ahte dárbbašit stuorra rievdadusaid, dajai Juuso.
Veikko Feodoroff giitá bellodagaid, go sin ovddasteaddjit leat searvan.
– Galhan dat leat politihkkáriid ságat. Stáhta galgá dál čatnasit prosessii ja dii lehpet dat olbmot, geat barget daid áššiiguin ovddosguvlui, dadjá Feodoroff.
Tiina Sanila-Aikio: Iigo parlamentáralaš bargojoavkkus galggašii leat sámiid parlameantta lahttu fárus?
Tiina Sanila-Aikio Sámi Bálgosat -searvvis deattuha dan, ahte Suopma lea huksejuvvon sámiid ja suopmelaččaid eatnamiidda.
– Hálidan muittuhit, ahte Suopma lea dovddastan sámiid iežas parlameantta. Iigoson parlamentáralaš bargojovkui galggašii váldit maiddái sámiid parlameantta lahtu fárrui? Hálidan ahte dan čovdet jođánit, dadjá Sanila-Aikio.
Sanila-Aikio mielas sámiid ealáhusaid boahttevuođa galgá dorvvastit.
– Boazodoallu lea fundamentála oassi sámiid kultuvra. Sámiid boazodoalu galgá dovddastit ja dorvvastit Suomas. Sávan, ahte min jiena guldalit ja dan váldet duođas.
