Työryhmä ryhtyy valmistelemaan lakimuutosta, joka yhdistäisi Oulun ja Lapin vaalipiirit – vaikutus erityisen iso Lapissa

Vaalialuemalli voisi olla voimassa ensimmäisen kerran vuoden 2031 eduskuntavaaleissa.

Eduskuntatalo keväisessä säässä.
Vaalipiirien tulevaisuutta käsittelevä hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Oulun ja Lapin vaalipiirit yhdistyvät, jos oikeusministeriössä vireillä oleva lakihanke menestyy jatkokäsittelyssä. Oikeusministeriön työryhmä valmistelee hallituksen esitystä niin sanotusta vaalialuemallista.

Vaalialuemallissa vaalipiiri, josta valitaan alle kahdeksan edustajaa, muodostaisi vaalialueen toisen vaalipiirin kanssa.

Koska Lapin vaalipiiristä valitaan nykyisellään kuusi kansanedustajaa, muodostaisi se vaalialuemallissa Oulun vaalipiirin kanssa vaalialueen.

Vaalialueella tulos laskettaisiin sekä vaalialueen että vaalipiirin tasolla. Ehdokkaat asetettaisiin vaalipiirikohtaisesti ja äänestää voisi ainoastaan oman vaalipiirin ehdokkaita.

Vaalipiireissä annetut äänet laskettaisiin kuitenkin yhteen vaalialueen tasolla. Vaalialueen vaalipiireissä annetut äänet vaikuttaisivat vaalialueen kaikkien vaalipiirien tulokseen.

Vaalipiirit keskenään eriarvoisessa asemassa

Vaalialuemalliin siirtyminen voisi vaikuttaa tulokseen sellaisissa vaalipiireissä, joissa niin sanottu piilevä äänikynnys on korkea.

Tällainen on Lapin vaalipiiri. Lapissa pienten puolueiden ehdokkaiden on ollut käytännössä mahdotonta päässä kansanedustajaksi. Korkean äänikynnyksen vuoksi viime eduskuntavaaleissa kansanedustajan paikkaan tarvittiin Lapissa yli 12 000 ääntä, kun Uudellamaalla siihen riitti yli 2 000 ääntä.

Tai toisin sanoen Lapissa puolue tarvitsee 20 prosenttia kaikista äänistä saadakseen edustajapaikan, kun Uudellamaalla siihen riittää kaksi prosenttia äänistä.

– Tätä poliittisen suhteellisuuden hyvin erilaista toteutumista maan eri osissa voidaan pitää ilmeisenä ongelmana, sanoo valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo.

Professori Heikki Paloheimo kotipihalla syksyllä
Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimon mielestä suuret puolueet ovat vastustaneet vaalijärjestelmän uudistusta valtapoliittisin perustein. Kuva: Niko Kotiranta / Yle

Paloheimon mukaan koko 2000-luvun erilaiset komiteat ja työryhmät ovat yrittäneet ratkaista piilevän äänikynnyksen ongelmaa. Yritykset ovat kuitenkin kilpistyneet siihen, että sellaiset puolueet, jotka pelkäävät eduskuntaryhmänsä pienenemistä, ovat heittäneet kapuloita rattaisiin.

Vastustus on ollut Paloheimon mukaan valtapoliittista. Suuret puolueet pelkäävät menettävänsä edustajanpaikkojaan.

Asiallisiakin argumentteja uudistusta vastaan löytyy, Paloheimo sanoo.

– Tämänkaltaiset muutokset tekevät vaalituloksen laskemisen jossain määrin monimutkaisemmaksi.

Lapin liiton puheenjohtaja toivoo vielä harkintaa vaalimalliin

Lapin liiton hallitus on huolestunut suunnitelmista yhdistää Lapin ja Oulun vaalipiirit uudeksi vaalialueeksi. Puheenjohtaja Olli Rainio (kesk.) toteaa, että eriarvoisten käytäntöjen laatiminen eri alueille ei voi olla ratkaisu vaalijärjestelmän uudistukselle.

Liitto julkaisi jo kesällä lausunnon, jonka mukaan vaalijärjestelmän uusimiselle on tarvetta, mutta se tulisi toteuttaa siten, että vaalitulos lasketaan samalla tavalla koko maassa.

Tuolloin poliitikot kritisoivat voimakkaasti Lapin liiton virkamiesten valmistelemaa lausuntoa, jonka mukaan maakuntaliitto vastustaa parlamentaarisen työryhmän esittämää uutta vaalialuetta. Poliitikkojen mukaan heidän olisi pitänyt päästä vaikuttamaan lausunnon sisältöön.

Mies lähikuvassa talvisessa maisemassa.
Lapin liiton hallituksen puheenjohtajan Olli Rainion mielestä alueet joutuvat eriarvoiseen asemaan, jos vaalitulos lasketaan eri tavoin eri alueilla. Kuva: Raimo Torikka / Yle

– En ymmärrä, miten Suomea voidaan rakentaa niin, että meillä on erilaisia alueita ja eri tavalla muodostettavia alueita kansallisissa vaaleissa, Rainio korostaa.

Lapin liitto toivoo, että Lapin piilevään korkeaan äänikynnykseen löytyisi ratkaisu. Liitto kuitenkin edelleen kannustaa hakemaan ratkaisua muualta kuin kahden pohjoisimman vaalipiirin yhdistämisestä.

– Vetoan valtakunnalliseen lainsäädäntötyöhön, että he huomioisivat tunnistetut ongelmat eivätkä härkäpäisesti veisi asioita eteenpäin ongelmista välittämättä, Rainio toteaa.

Voimaan aikaisintaan vuoden 2031 eduskuntavaaleissa

Lakimuutokset valmistellaan oikeusministeriön virkamiestyöryhmässä, jonka puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Johanna Suurpää. Lisäksi valtioneuvosto asettaa parlamentaarisen ohjausryhmän hankkeelle.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026.

Vaalialuemallin käyttöönotto edellyttää perustuslain muutosta, joten tullakseen voimaan uudistus tarvitsee sekä nykyisen että seuraavan eduskunnan hyväksynnän.

Vaalialuemalli voisi olla voimassa ensimmäisen kerran vuoden 2031 eduskuntavaaleissa.

Juttua päivitetty 5.12.2025 kello 12.51 lisäämällä emeritusprofessori Heikki Paloheimon kommentit.

Juttua päivitetty 5.12.2025 kello 14.09 lisäämällä Lapin liiton hallituksen puheenjohtajan Olli Rainion kommentit.

Juttua muokattu 6.12.2025 kello 15.40. Otsikkoon lause, jossa kerrotaaan esitetyn vaalimallin olevan vaikutuksiltaan iso Lapille. Muutettu väliotsikkoon, että Lapin liiton puheenjohtaja on huolissaan vaalimallista. Lisätty tekstiin tieto, että Lapin liiton hallituksen jäsenet ovat kritisoineet Lapin liiton kesällä esittämää lausuntoa, jonka tekivät virkamiehet.