”On suuri vahinko ollut minulle, että olen joutunut kotoa lähteä, on side katkennut äitiin ja isään silloin, olen kuin orpona joutunut sinne lähteä. Kun tulen kotiin, äiti ja isä jollain tavalla ovat kuin vieraita, kun olen puoli vuotta ollut pois, vaikka ovat tuttuja ihmisiä. Sen halusin kertoa.”
Tällä kertomuksella alkoi saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportin ääneenluku Kansallisteatterissa torstaina. Komission kuulemisissa lähes 400 saamelaista kertoi elämästään saamelaisena Suomessa.
Lukemisen aloitti Tiina Sanila-Aikio, joka toimi saamelaiskäräjien puheenjohtajana, kun koko prosessi alkoi.
– Kun he kysyivät näin isoon kunnia-asiaan, lupasin tulla. Täytyy sanoa, että raporttiin kirjoitetut sanat ja se mitä saamelaiset olivat kertoneet, kyllä ne menivät syvälle sydämeeni, Sanila-Aikio kuvaili tuntemuksiaan heti osuutensa päätyttyä.
Komissio varoittaa, että saamelaisten kertomuksissa tulee ilmi rankkoja aiheita. Sanila-Aikio pääsikin etukäteen tutustumaan kertomuksiin voidakseen henkisesti varautua siihen, mitä tuleman pitää.
– Ei niitä pystyisi ihan tuosta noin lukemaan. Tietenkään ei ole väärin itkeä. Samaan aikaan haluan kunnioittaa näitä kertomuksia ja niiden kertojia, antaa heille äänen.
Sanila-Aikio haluaa muistuttaa, että tunteille on tilaa ja niiden täytyy antaa tulla.
Noin kolmasosa raportista luetaan ääneen ja välitetään suorana Kansallisteatterista ja Saamelaismuseo Siidasta Inarista. Lukijoina ovat muiden muassa taiteilijat Elina Knihtilä, Martti Suosalo, Olavi Uusivirta, Pekka Kuusisto, Minttu Mustakallio ja Sara Melleri.
”Tämä on vasta raportti, mitään ei ole vielä tapahtunut”
Oulussa asuva Ida-Maria Helander kyynelehti seuratessaan komission loppuraportin julkistuksen yhteydessä järjestettyä tapahtumaa.
– Olen tullut kokemaan tämän historiallisen tilaisuuden yhdessä muiden saamelaisten kanssa. Minulla on jo ollut ja varmasti tulee myöhemminkin raskaita tunteita. Minun mielestäni on tärkeää kokea ne, sanoo Helander.
Helander matkusti Helsinkiin lukutilaisuuden vuoksi. Hän ei usko, että kaikki lukevat omin päin 700-sivuista raporttia ja pitää hyvänä, että se luetaan ääneen lavalla.
Inarilaisesta Inger-Anne Äärelästä on hyvä, että niin monet olivat tulleet Kansallisteatteriin.
– Kun tilaisuus loppuu, sitten vasta me alamme puhumaan ja miettimään, miten tästä eteenpäin.
Äärelä kuitenkin muistuttaa, että tämä on vasta alku.
– Miten me menemme tästä eteenpäin, on se kysymys. Tämä on vasta raportti, ei mitään ole vielä tapahtunut. Nyt viranomaiset saavat tietoa siitä, miten saamelaisia kohtaan on toimittu.
”Valtaväestön edustajana täytyi tulla kuuntelemaan”
Helsinkiläinen oikeustieteilijä Roosa Helenius on mukana laajassa tutkimuksessa, jossa selvitetään totuus- ja sovintokomissioiden laajuutta ja vaikutuksia Suomessa.
Helenius kertoi, että Kansallisteatterissa järjestetty tapahtuma oli hänelle myös henkilökohtaisesti tärkeä.
– Olen itse suomalainen. Valtaväestön edustajana minun täytyi tulla kuuntelemaan. Tämä on historiallinen päivä ja hetki, Helenius sanoo.
Myös saamelaisten kotiseutualueella Inarissa järjestettiin perjantaina oma lukutilaisuus. Lukemassa ollut inarinsaamelainen vaikuttaja Anna Morottaja oli liikuttunut oman lukuosuutensa jälkeen.
Lukijaksi ryhtyminen oli Morottajalle tärkeää. Hän halusi näin kunnioittaa ihmisiä, jotka jakoivat komissiolle kokemuksiaan esimerkiksi saamen kielen käyttämisestä.
– Olenhan minäkin näitä elänyt. Tiedän nämä asiat myös isäni, sisaruksieni ja muiden sukulaisten kokemusten kautta. En usko, että on olemassa yhtään saamelaista, jota nämä raportin esille tuomat asiat eivät koskisi.
Raportin ääneenlukua voi seurata vielä itsenäisyyspäivänä 6.12. kello 10–16 Yle Areenassa:
Korjattu 6.12. klo 10.10: Raporttia ei lueta kokonaisuudessaan ääneen, vaan siitä luetaan kaikkiaan noin kolmasosa.