Kun suomalaisia isosti kiinnostavaan urheilulajiin oli edelliskerran rekrytoitu norjalainen päävalmentaja, elettiin kevättä 2006, ja kyse oli suorastaan merkkitapauksesta. Tuolloin 42-vuotias Ruotsin entinen päävalmentaja ja Norjan entinen huoltopäällikkö Magnar Dalen kuului maastohiihtomaailman jättiläisiin.
Omintakeisen ja jääräpäisen päävalmentajan vetämä A-maajoukkue saavuttikin kahdeksassa vuodessa 23 arvokisamitalia. Rakkautta ei ollut ilmassa, mutta kello tykkäsi.
Rumpujen pärinä oli merkittävästi vähäisempää keväällä 2022, kun Ampumahiihtoliiton silloinen puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki kertoi, millainen turska hänen pyydyksessään sätki.
Liitto oli palkannut 27-vuotiaan Erik Bartlett Kulstadin (nyk. Erik Torneus Kulstad) kriisilajiksi lipuneen ampumahiihdon uudeksi päävalmentajaksi. Kansainvälistä valmennuskokemusta nuorelle norjalaiselle oli kertynyt lähinnä Kiinasta, lajilegenda Ole Einar Björndalenin apupoikana.
Piti olla melkoinen pyssyhiihtofriikki, jos uuden päävalmentajan nimi oli millään lailla tuttu ennen puheenjohtaja Lähdesmäen kaukonäköisiksi osoittautuneita peliliikkeitä.
Lainavalo lähti
Kaksi vuotta aiemmin lopettanut Kaisa Mäkäräinen oli vienyt lajista mukanaan lainavalon, jossa muidenkin oli kelvannut patsastella. Kulstadin kykyihin ei kaksisia odotuksia kohdistunut.
Kolme ja puoli vuotta myöhemmin pahanilmanlinnut ovat vaienneet. Määrätietoisen ja tinkimättömäksi osoittautuneen norjalaisen maajoukkue on tehnyt tasonnousun, joka kollektiivisuudessaan hakee vertaistaan suomalaisessa huippu-urheiluhistoriassa modernin dopingvalvonnan aikakaudella.
Suvi Minkkinen, Sonja Leinamo, Otto Invenius, Tero Seppälä tai Olli Hiidensalo ovat olleet asiasta joko säännönmukaisia tai ainakin ajoittaisia esimerkkejä.
Sopimus päättyy
Kulstadin sopimus päättyy tähän kauteen, mutta jatkosta on neuvoteltu rakentavassa ilmapiirissä. Huima työnäyte on toki pantu merkille myös selvästi kovemman palkanmaksukyvyn ampumahiihtomaissa. Miehen koti- ja asuinmaankin valmennusjohto vaihtuu kauden päätteeksi.
Naapurilaji maastohiihdossa päävalmentaja taas vaihtuu varmasti. Kuuden vuoden pätkä päävalmentajana ja yhteensä vuosikymmen maajoukkuevalmennuksessa riittää Teemu Pasaselle tällä erää.
Krista Pärmäkoski lopettamisestaan jo ilmoittikin, mutta ei olisi yllätys, jos samalla ovenavauksella veteraanikaartista lähtisivät Kerttu Niskanen, Ristomatti Hakola ja Perttu Hyvärinen. Jasmi Joensuukin on lopettamisajatuksia jopa julkisesti vilautellut.
Edessä on siis valtava myllerrys ja jälleenrakennus. Vuosi 2029 ja Lahden MM-kisat tulevat lujaa päälle, ja ainoa sinne saakka varmasti jatkava runkohiihtäjä on Iivo Niskanen. Lahdessa ideaali-ikäisen urheilijasukupolven viimeistä steppiä kirkkaisiin valoihin ei ole nähty, ja kello käy.
Ei vaadi lajiälykköä
Päävalmentajarekrytointia koordinoivan huippu-urheilujohtajan Petter Kukkosen mukaan kiinnostusta työhön on jo kotimaasta osoitettu. Kukkonen korostaa, että haku on yhtä lailla auki niin koti- kuin ulkomaisille kokelaille, ja kaikkia arvioidaan tasaveroisesti.
Maajoukkueen nykyisestä valmennusjohdosta Ville Oksanen on ainoa relevantti nimi; tohtori Olli Ohtonen ei asialle tässäkään haussa lämpene.
Kun katsoo, miten perusteellisesti tuikituntematon nuori norjalainen päävalmentaja mullisti suomalaisen ampumahiihdon, ei tarvitse olla erityinen lajiälykkö päätelläkseen, mistä suunnasta myös Pasasen seuraajaa kannattaisi nyt ensimmäiseksi – mielellään heti ja erittäin proaktiivisesti – kartoittaa.